Valkaisijana sulfiitissa

Mannilasta valkaisuun

Jouni Sihvonen

Jouni Sihvonen

Jouni Sihvonen pääsi yhtiön maatilalle Mannilaan työhön vuonna 1954. Siellä hänen tehtäviinsä kuului ajaa maitoa hevosella Mannilasta sitä ostaneille ihmisille. Hänen työmatkansa ulottui Pukkimäelle, Lönnrotinkadulle, Piilolanniemeen, klubille ja Äänemäkeen. Myös silloiselle kunnanlääkärille Toivo Armas Saloselle vietiin maitoa Mannilasta. Myöhemmässä vaiheessa maidonvientimatkat tehtiin sitten jo jeepillä. Hieman vartuttuaan hän pääsi Mannilassa jo aikuistenkin töihin ja sai tehdä traktorilla erilaisia maatalon töitä. Maataloustyöt eivät kuitenkaan kiinnostaneet häntä, vaan mieli paloi tehtaalle työhön.

Tehtaalle ensi kertaa töihin kysyessään hän muistelee olleensa vain 15-vuotias ja liian nuori tehtaalle. Heinäkuussa 1959 hän pääsi sitten sulfiittiin apuvalkaisijaksi. Vuoromestarina silloin oli Kalevi Pajala, valkaisijana Vilho Kokki ja apuvalkaisijana Pentti Tourunen. Muita valkaisijoita tuolta ajalta hän muistaa ainakin Veikko Huttusen, Matti Kaleniuksen ja Toivo Hämysen. Sulfiitin palveluksessa Jouni Sihvonen ehti tehdä monenlaisia töitä: hän oli valkaisijana, apuvalkaisijana, happomiehenä kiisutehtaalla, apukeittäjänä, sihtimiehenä, trukkikustina, kemikaalien vastaanottajana ja käytöntarkkailijana. Myös satunnaiset komennukset rässille kuuluivat asiaan. Myöhemmältä ajalta muistuu mieleen valkaisijoita Aulis Honkonen, Antti Kukonlehto ja Kalevi Koskela.

Äänitteet

Jonte on tarinankertoja. Tekstinä hänen kertomuksensa latistuvat, joten ne esitetään äänitiedostoina. Ensimmäisessä tiedostossa hän kertoo Mannilan ajoistaa. Tiedoston koko on 2,9 Mt ja kesto noin 2,59 min. Toisessa hän muistelee millaista työ oli ennen sulfiitin valkaisussa ja millaisia työkavereita ja esimiehiä siihen aikaan oli. Tiedoston koko on 21,3 Mt ja kesto 22,09 minuuttia.

Sulfiitin alasajon jälkeen 1980-luvun alkupuolella Jouni Sihvonen meni pyrokattilalle ja jäi sieltä myöhemmin eläkeputkeen ja eläkkeelle 38-palvelusvuoden jälkeen.

Kulkulupia tehtaalle

Äänekosken tehtaalla oli vielä 1970-luvulla käytössä pahvinen kulkulupa. Se piti olla aina mukana tehdasalueella liikuttaessa ja oli vaadittaessa esitettävä. Jouni Sihvosen kulkuluvassa on Bo Kuven allekirjoitus.

Äänekosken tehtaat siirtyivät Wärtsilän omistukseen vuonna 1941. Tuona aikana tehtaiden nimi oli Wärtsilän Selluloosa OY Äänekosken tehtaat. Metsäliiton Selluloosa OY perustettiin vuonna 1953 ja se osti tuolloin Äänekosken tehtaat. Alimmainen metallinen kulkulupa on Wärtsilän ajalta. Laatassa oleva S-kirjain tarkoittaa sulfiittia ja numero luvan järjestysnumeroa tehtaalla.

Äänekosken tehtaat kulkulupa etupuoli Äänekosken tehtaat kulkulupa tausta
kulkulupa etupuoli Kulkulupa tausta
Wärtsilän aikainen kulkulupa
Wärtsilän kulkulupa

Lähteet

  1. Jouni Sihvosen haastattelu 2016
  2. Kuvat Jouni Sihvosen arkisto