Äänekosken tehtaat
Sota-aikana
Äänekosken maamerkki si-tehtaan happotorni
Äänekosken tehtaille puhjennut suursota toi heti paljon hankaluuksia. Ulkomaankauppa vaikeutui ja työvoimapula helpottui vasta rauhan tultua keväällä 1940. Senkin jälkeen tuotannossa oli paljon katkoksia. Vuoden 1941 alusta tehdas joutui Wärtsiläyhtymä Oy:n ja seuraavana vuonna Wärtsilä-Selluloosa Oy:n omistukseen. Jatkosota vaikutti suoranaisesti joihinkin tuotannon järjestelyihin. Valtiovallan kehotuksesta ryhdyttiin Äänekoskelle rakentamaan elokuussa 1941 uutta sulfiittispriitehdasta. Jätelipeästä valmistettua spriitä voitiin käyttää raaka-aineena kemian teollisuudessa sekä moottorien polttoaineena bensiiniin sekoitettuna. Sulfiittilipeän haihduttamista varten hankittiin laitteet, joilla saatiin aikaan kelvollista polttoainetta, jonka lämpöarvo oli puolet kivihiilestä. Lipeästä alettiin valmistaa myös ihmisravinnoksi kelpaavaa ravintohiivaa, josta Oy Lahden Polttimo Ab jalosti ensiluokkaista lihankorviketta. Sota-aikana, kun liha-annokset olivat verrattain pienet, sitä käyttäen saattoi parantaa tilannetta huomattavasti. Lahden liemivoimasta, jolla nimellä sitä sai ostaa kauppaliikkeestä, oli mahdollisuus keittiömestari Aarne Nissisen laatiman opaskirjan mukaan valmistaa 30 eri tavalla maukkasta ruokalajia.
Rehuselluloosaa ja väkirehuselluloosaa
Puunjalostuslaitoksilta saatavaa puulipeää käytettiin sota-aikana myös teiden kasteluun, koska kesäkunnossapitoon oli vaikea saada ulkomailta aiemmin tuotua kalsiumkloridia eli tiesuolaa. Lipeää käytettiin Pukkimäen hiekkateiden kunnostukseen pitkälle 1970-lukua saakka. Lähinnä Nokian selluloosatehtaan esikuvan mukaan alettiin Äänekoskellakin valmistaa vuoden 1941 lopulla eläinten ravinnoksi tarkoitettua rehuselluloosaa. Sitä varten asennettiin selluloosapaalien repimiskoneet, sekoituslaitteet sekä pakkaus- ja puristuslaitokset. Metsätyömaiden ja puolustuslaitoksen tarpeita varten valmistettiin väkirehuselluloosaa sekoittamalla selluloosasilppuun puulaatikoissa suolalla maustettua kaurajauhoa. Asiantuntijoiden suulla kuvattiin selluloosan soveltuvan hevosille erittäin hyvin, koska hevosten valkuaisainetarve on pieni. Selluloosa on aina samaa ainetta olipa se sitten peräisin oljista, heinistä tai puusta, totesi professori Poijärvi Sisä-Suomessa helmikuussa 1941.
Korsu-tapetti ja Pilketuotanto sekä kiisutehdas
Äänekosken tehtailla kehitettiin tai suorastaan keksittiin sota-aikaan soveltuvia tuotteita ja tuotantomenetelmiä, muun muassa huokea Korsu-merkkinen selluloosatapetti sekä pilketehtaan koneisto, jolla valmistettiin polttoainetta autojen häkäpönttöihin. Molemmat tulivat yleiseen käyttöön koko Suomessa. Tehtaan omaa polttoainepulaa lievitettiin ryhtymällä nostamaan turvepehkua. Vuonna 1943 käynnistettiin vielä kiisutehdas, jossa ulkomaisen tuonnin vaikeuduttua valmistettiin selluloosatuotannossa tarvittavaa rikkiä. Samana vuonna aloitettiin sulfiittispriitä raaka-aineena käyttävän kemiallisen tehtaan rakennustyöt.
Sahan tuhoutuminen ja leveäraiteinen rautatie
Tehtaiden johtajan ja kemistin Eric Wahlforssin käden jälki näkyi kaikissa sota-ajan järjestelyissä. Kenties sähkömoottorin kipinästä syttynyt tulipalo tuhosi Äänekosken sahan perustuksia myöten syksyllä 1943. Sahan laitteistot olivat ehtineet jo muuttua vanhanaikaisiksi ja saha oli työvoimapulan takia ollut seisokissa kesällä 1942. Uudelleen rakennettu saha aloitti sodan jälkeen. Leveäraiteisen rautatien valmistuminen Suolahdesta Äänekoskelle syksyllä 1942 oli sota-aika huomioon ottaen suuri saavutus. Rata avattiin ensin vain tavaraliikenteelle, mikä hyödytti suuresti Äänekosken tehtaita. Olihan juuri käynnistetty jonkin aikaa seisokissa ollut paperintuotanto. Radan vihkiäisjuhla järjestettiin Palokunnantalolla. Johtaja Wahlforss totesi puheessaan radan välttämättömäksi tehtaan halko- ja raaka-ainekuljetusten sekä viennin kannalta. Viennin avulla saataisiin leipää ja muita tarvikkeita sodan vaivaamaan maahan. Matkustajaliikenne voitiin aloittaa leveäraiteisella radalla vasta keväällä 1943, koska sota hidasti Äänekosken uuden asemarakennuksen valmistumista.
Lähteet
- Keiteleen rannoilta kolmeen sotaan, Ääneseudun veteraanimatrikkeli 1939-1945