Erämaiden asuttaminen

Suomenniemi eli Autio

Jakokunnassa oli vuonna 1776 ainoastaan Suomenniemen talo. Ennen isonjaon toimittamista perustettiin kuitenkin kolme uutta taloa. Suomenniemi halottiin 1788 veljesten kesken kahtia ja 1792 perustettiin Ukonniemen uudistalo. Perustaja oli Eerik Pekanpoika, joka asettui taloon vanhempiensa Sumiaisten kylän Taipaleen rälssitalon entisen lampuodin Pekka Markunpoika Hytösen ja tämän vaimon kanssa. Eerik Pekanpoika lunasti myös 1796 talon perinnöksi. Talo siirtyi toisiin käsiin vuonna 1822, mutta 1830 tapahtuneessa talon halkomisessa kahtia toinen talo joutui Hytösten haltuun.

Jakokunnan maat mitattiin vuonna 1833 isojakoa varten. Isojako saatiin siten nopeasti toimitetuksi. Asianomaiset kokoontuivat 1836 toimitusta suorittamaan ja asian jouduttua maanjako-oikeuteen, jolloin tehtiin eräitä muutoksia jakosuunnitelmaan, saatiin isojako päätökseen seuraavana vuonna. Suomenniemen molemmat talot olivat sijainneet jakokunnan rintamaalla, mutta toisen talon isäntä oli jo ryhtynyt toimenpiteisiin sen siirtämiseksi Keiteleen vastapäisellä rannalla olevalla Ukonniemen ulkopalstalle, minne talo sitten siirrettiin Mehtälä-nimisenä. Molemmat Suomenniemen talot saivat maata sekä rintamaalta, että ulkopalstalta Mehtälän saadessa pitää rintamaalla olevat vanhat viljelyksensä ja lähimetsää. Ukonniemen talojen maat tulivat kokonaan sijaitsemaan ulkopalstalla. Suoviljelyksistä sovittiin, että niiden ollessa verovapaita viljelyksiä asianomaiset raivaajat saisivat ikuisiin aikoihin saakka käyttää niitä hyväkseen, vaikka ne olisivat joutuneet jonkin toisen talon lohkolle. Tällaisia Suomenniemen, Mehtälän ja vanhan Ukonniemen talon raivaamia suopeltoja oli uuden Ukonniemen tilalle joutuneella alueella. Suomenniemi ostettiin perinnöksi vuonna 1858 ja Mehtälä 1861. Edellinen talo joutui kyseisen ajan lopulla vieraisiin käsiin.

Suomenniemen jakohistoria

Suomenniemen vuokraamisten, jakamisten tai lohkomisten kautta syntyneet torpat ja talot sekä niiden isäntien tai torppareiden talonhallintavuodet.

Lähteet

  1. Laukaan historia II, Nils Berndtson, 1986