Niilo Katila
Kirkkoherra ja rovasti
Niilo Katila 1907-1967
Seurakunnan kirkkoherroista ehkä tunnetuin äänekoskelaisille on varmasti ollut vuonna 1907 Isossakyrössä syntynyt Niilo Katila. Katila tuli Äänekoskelle seurakunnan viralliseksi apulaiseksi vuonna 1934 ja toimi siinä tehtävässä vuoteen 1936 saakka. Hän toimi vt. kirkkoherrana Frans Niemen jälkeen. Äänekosken seurakunnan kirkkoherrana Niilo Katila toimi 22-vuotta vuosien 1945-1967 välisenä aikana. Niilo Katila ei kuulunut tuomiokapitulin vaalisijoille asettamien kolmen ehdokkaan joukkoon, mutta kauppalanjohtaja Ahti Kärkkäinen käynnisti omalla kustannuksellaan näyttävän vaalikampanjan tutun ja pidetyn kirkonmiehen valitsemiseksi kirkkoherraksi. Äänekoskelaiset äänestivätkin Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lehtorin ja sotilaspastorin neljänneltä vaalisijalta kirkkoherrakseen muiden ehdokkaiden kannatukseen verrattuna moninkertaisella äänimäärällä.
Niilo Katila otti kirkkoherran viran vastaan juhannuksena 1945, mutta virkaanasettamisjuhla oli vasta elokuussa. Siinä olivat läsnä Kuopion hiippakunnan piispa Eino Sormunen avustajinaan kuusi pappia eli kirkkoherrat Erkki Normaja Konginkankaalta ja Aulis Savolainen Kivijärveltä, pastorit Eero Lehtinen Saarijärveltä ja Erkki Kiviranta Jyväskylästä sekä tietenkin omat papit Samuli Aaltonen ja Aarni Anttonen.
Vuonna 1958 rovastin arvon saanut Katila liikkui seurakuntalaisten keskuudessa kansanomaisena, huumorintajuisena ja hyvin suosittuna kirkkoherrana. Hän pysähteli usein kadulla tai tiellä ja jäi juttelemaan ihmisten kanssa. Hän seisoi kesäisinä sunnuntaiaamuina lukemattomia kertoja kirkon ovella ja tervehti kädestä jokaista jumalanpalvelukseen tulijaa. Sellainen lämmitti ihmisten mieliä ja lähensi heitä kirkkoon.
Niilo Katila tunnettiin myös armoitettuna saarnamiehenä. Oli yleisesti tunnettua, että Kunnalliskodin Pekka oli ahkera kirkossa kävijä. Kerran taas kirkkoherra alkoi taas saarnata lämmöllä ja innolla. Pekalla oli tukeva keppi, jolla hän kopautti kesken saarnan kirkon lattiaan. Toisen kopautuksen jälkeen puhuja piti tauon ja katsahti häntä otsa kurtussa. Kolmannen jälkeen hän keskeytti puheensa ja sanoi:
Pekka, ollaanpas hiljaa siellä penkissä!
Siihen Pekka vastasi:
On nii hyvveä puhetta, että hiljoa en soata olla!
Kirkkoherra Katila sai elävillä ja sattuvilla saarnoillaan kirkossa kävijöiden määrät kasvamaan ja silmäkulmat kostumaan.
Syksyllä 1967 rovasti makasi Keskussairaalassa kuolemansairaana. Siitä huolimatta hän pyysi lääkäriltä lupaa käydä viimeisen kerran kotonaan ja seurakuntaansa tervehtimässä. Lääkäri ei voinut enää antaa siihen lupaa, joten läksiäispuhe jäi pitämättä. Kun virkaa toimittava kirkkoherra Eero Vainio ja suntio Kalervo Tourunen olivat Katilan luona käymässä sairaalassa, hän lupasi pastori Vainiolle taiteilija Urpo Heinon öljyvärimaalauksen Kristuksen kasvot sanoen:
Olen tehnyt saarnani Kristuksen kasvojen edessä. Tee sinä samoin!
Eläkeikäänsä asti Tammelan kirkkoherrana vaikuttanut Vainio sanoi noudattaneensa vanhan rovastin hyvää neuvoa ja viimeistä toivomusta. Kolme viikkoa myöhemmin tuhatlukuinen joukko saattoi 60-vuotiaan ja Äänekosken seurakuntaa pitkään palvelleen paimenensa haudan lepoon. Laukaan kirkkoherra ja virkaveli Armas Salmenkivi sanoi muistopuheessaan:
Äänekoskelaiset tulevat kaipaamaan kauan rovasti Niilo Katilaa, hänen lämpimiä tervetulotoivotuksiaan kirkon ovella. Niitä hän teki sanalla, kädellä ja sydämensä sykkeellä. Hän oli saanut katsella Herran suloisuutta ja juoda siitä elämän lähteestä ja sitä hän tarjosi myös vanhuksille, orvoille, leskille ja kaikille.
Lokakuisessa siunaustilaisuudessa oli eron tuomaa tuskaa, surua ja kyyneleitä. Honkapuinen arkku peittyi saattajien kukkasista. Pastori Vainio siunasi vainajan viimeiselle matkalle. Kirkkoherra oli esittänyt sairasvuoteellaan toivomuksen, että hänen arkkunsa jätettäisiin yöksi kirkkoon. Pienet valot paloivat alttarilla olevan arkun ympärillä yli yön. Lähiomaiset ja ystävät siirsivät sen vasta aamulla lähellä kirkkoa olevaan hautaan. Surupäivän arvokasohjelmainen muistotilaisuus oli ammattikoululla.
Lähteet
- Äänekosken seurakunta, Urpo Sparf, 2007
- Äänekoskea ja äänekoskelaisia, Erik Relander, 2011