Anna Margareta Moras

Tyttöjensaaren tarina

Mämmenniemen Kauttojen sukua käsiteltäessä ei voi sivuuttaa Anna Margatera Moras'in tarinaa. Hän avioitui Mämmen talon ensimmäisen isännän Juho Matinpoika Kauton kanssa ja tuli siten 1600- ja 1700-lukujen vaihteessa Mämmen taloon emännäksi. Anna Margatera Moras kuoli 83-vuotiaana Laukaassa 1765. Hän oli Kauttojen Mämmen suvun kantaäiti.

Pieni saari Keiteleen Ristiselällä

Tyttöjen saari on Äänekoskella hyvin tunnettu pieni saari Mämmenniemen ja Ruotinrannan välillä Keiteleen Ristiselällä. Vanha tarina kertoo, että sinne olisi kovalla tuulella muinoin ajautunut kahden tytön vene. Tarinan mukaan vene karkasi myöhemmin tytöiltä ja he jäivät saareen vangeiksi. Ilman ruokaa toinen tytöistä menehtyi ja toisen pelasti huonossa kunnossa Mämmen talon isäntä Juho Matinpoika Kautto. Tarinassa aatelisiksi mainitut tytöt olivat paenneet etelästä päin isäänsä, joka aikoi naittaa toisen sisaruksista iäkkäälle aatelismiehelle.

Pakomatkallaan sisarukset tulivat Suomen sisämaahan ja saivat auttajiltaan kalamajan asunnokseen. Keiteleen saareen he olivat joutuneet huonosti päätyneen kalamatkan seurauksena. Tyttöjen saaresta ja sinne joutuneista sisaruksista Anna ja Judith Moras'sta on aikojen kuluessa esitetty monenlaisia kertomuksia. Eräässä niistä tytöt mainitaan ranskalaisperäisen Moras'in aatelissuvun jäseniksi ja toisen mukaan heidät liitetään Virossa vaikuttaneeseen aatelissukuun, joka harjoitti kauppaa silloisen Suomen sisäosien kanssa. Eräässä kolmannessa tutkimuksessa puolestaan väitetään myös selvitetyn, että tytöt olisivat olleet venäläistä syntyperää ja alkujaan kasakoiden jälkeläisiä.

Luutnantti Jöran Moras

Sukututkijana toiminut Arvi Ilmoniemi suoritti aikoinaan toimeksiannosta Moras'in sukuun liittyvää sukututkimusta. Hän löysi 1600-luvun loppupuolen sotilasasiakirjoista Jöran Moras -nimisen luutnantin arvoisen upseerin, joka kuului Hämeen-Uudenmaan jalkaväkirykmenttiin ja vaikutti viimeksi sotilasvirkatalossa Hauholla. Asiaskirjojen mukaan kyseinen henkilö kuoli suuressa köyhyydessä Rautalammilla noin vuoden 1700 tietämillä. Kuolipaikaksi mainittu Rautalampi ei liene tarkoittanut sennimistä paikkakuntaa, vaan johtunee sukututkijan mukaan siitä, että kruunun tilit hoidettiin siihen aikaan hallintopitäjittäin ja Mämmenkylä oli tuolloin osa Rautalampia. Myöskään Rautalammin säilyneet kirkonkirjat eivät tue kuolinpaikkana varsinaista Rautalammin pitäjää, koska niistä ei löydy mainintaa sennimisestä kuolleesta luutnantista.

Pereswetoff-Morath -suku

Tutkimuksensa aikana Arvi Ilmoniemi tekee ensin mielenkiintoisen löydön Lewenhauptin karoliinimatrikkelista, jonka mukaan Jöran Moras'in katsottaisiin kuuluvan Pereswetoff-Morath -sukuun ja olevan Nevanlinnan komendantin eversti Alexander Pereswetoff-Morath'in poika. Tuolloinen Pereswetoff-suku oli aateloitu ja sen vaiheita on voitu seurata aina 1400-luvulle saakka. Myöhemmissä tutkimuksissa on kuitenkin selvitetty melko luotettavasti, että vanhoissa asiakirjoissa oli kirjoitusasultaan lähellä toisiaan olevia nimiä Moras ja Morath sekoitettu keskenään virheellisesti. Näin ollen luutnantti Jöras Moras ei todennäköisesti ollutkaan eversti Alexander Pereswetoff-Morath'in poika.

Patronyyminimi Bertell

Myöhemmissä Arvi Ilmoniemen tutkimuksissa paljastui, että eräässä säilyneessä hallintoasiakirjassa vuodelta 1683 oli merkintä jalkaväkirykmentissä palvelleesta luutnantti Jörgen Bertellson Moras'sta, joka palveli Narvan varuskunnassa. Pari vuotta tämän jälkeen ajoitetussa tarkastusasikirjassa Moras'in nimi esiintyy vielä toisenkin kerran samoin patronyymein. Näiden löytöjen perusteelle on sitten päätelty, että salaperäinen luutnantti Moras olikin Bertellin eikä siis Alexanderin poika.

Kuka lopulta siis oli Jöran Moras?

Jöran Moras oli löydetyjen asiakirjojen perusteella palvellut Suur-Ruotsiin kuuluneessa Narvassa ja siten myös osallistunut Kaarle XII joukoissa siellä myös taisteluihin. Toisaalta Tyttöjen saaren tarinassa kerrotaan Iivanan linnoitetusta alueesta. Kansallisrunousarkistosta on K.J. Jalkanen merkinnyt muistiin tätä tulkintaa tukeva perimätiedon, jonka mukaan kaksi vanhaa piikaa olisi tullut Ison vihan aikaan Narvasta Mämmenniemeen.

Keitä olivat Anna Margareta ja Judith Moras?

Tosiasioihin perustuen voidaankin lopuksi todeta, että Mämmen emännän nimenä Laukaan vanhoista kirkonkirjoista löytää nimen Anna Margareta Moras ja paikannimi Narva puolestaan voidaan liittää luutnantti Jöran Moras'sta säilyneisiin asiakirjoihin. Toisaalta on myös löydetty tietoja, joiden mukaan Narvasta olisi tullut Ison vihan aikoihin kaksi tyttöä Mämmenniemeen. Asiakirjat eivät ikävä kyllä todista suoraan, että luutnantti Jöran Moras olisi Anna Margareta Moras'in isä. Niinikään ne eivät myöskään Tyttöjen saaren neitojen aatelisuutta voi aukottomasta todistaa, mutta ei myöskään ehdottomasta kumota. Päätelmät asiasta pitää parempien todisteiden puutteessa jättää lukijoille itselleen.

Lähteet

  1. Aarne Vuorisen lehtiartikkeli: Mämmen Kautoissa karoliiniverta