JR 50

Puolustusvoimien kuvakeskuksen 170 000 valokuvan tietokanta on laitettu esille nettiin osoitteessa: http://sa-kuva.fi/

Rykmentin hyökkäys kohti itää ja Petroskoita jatkui 26.9.1941 alkaen klo 6 aamulla. JR50:n voimat oli ryhmitetty tulevaa hyökkäystä ajatellen siten, että I ja III Pataljoona etenivät Prääsä-Petroskoi maantien suunnassa ja II Pataljoona näiden takana reserviosastona. 32.RajaJK:n oli määrä toimia saumaosastona hyökkäävien joukkojen välillä. Rykmentin avuksi oli määrätty suuri määrä tykistöä väsyneiden joukkojen etenemisen tueksi. JR50:n joukkojen oikealle puolelle hyökkäyksessä oli määrätty JR8:n joukkoja. JR29 oli hyvin väsynyt ja siten sen taistelukelpoisuus huono. Tästä syystä sen joukot oli määrätty divisioonan reserviksi hieman taaemmaksi. Tulevan hyökkäyksen onnistumiseksi joukot suorittivat ennen toiminnan alkua laajaa ja hyvin syvälle ulottuvaa tiedustelua. Tiedustelun mukaan vihollisella oli vahvimmat varustukset maantien suunnassa ja Vilgan kylän länsipuolella. Havaittuja kohteita tulitettiin tykistöllä, kuitenkaan saamatta varmistusta aiheutetusta tuhosta viholliselle.

Hyökkäyksen alku kohti Vilgaa

Rykmentin hyökkäys alkoi voimakkaalla tykistön tuli-iskulla. Keskityksen jälkeen III Pataljoonan ja majuri Rudan I Pataljoonan joukot lähtivät liikkeelle. Vihollinen onnistui kuitenkin keskittämään voimakkaan tykistöiskun liikkeelle lähteneisiin joukkoihin seurauksella, että varsinkin Saarelaisen III pataljoonan eteneminen pysähtyi ja joukot hajaantuivat osittain. Majuri Aho saapui etulinjaan aamulla klo 6.30 ja määräsi III Pataljoonan reservikomppanian jatkamaan aloitettua hyökkäystä sillä aikaa, kun muut joukot saadaan järjestettyä uudelleen. I Pataljoonan lohkolla eteneminen oli nopeampaa ja se pystyi raivaamaan itsensä noin 2 km:n eteenpäin. III Pataljoonan pääosa pääsi lopulta jatkamaan hyökkäystä vasta klo 9.05. Eteneminen oli kuitenkin hidasta johtuen suuresta määrästä sulutuksia ja miinakenttiä. Vihollisen tykistö aiheutti joukoille tappioita koko päivän ajan ja myös sen lentotoiminta oli vilkasta. Tykistön asemat ja JR50:n tst.kom.portaan maasto kärsivät päivän aikana useista vihollisen pommituslennoista. JR50:n pääosat olivat pimeän alkaessa laskeutua lähellä Pos Rudan tienhaaraa ja joukkojen eteneminen keskeytettiin sinne illalla klo 17.

Lauantaiaamuna 27.9.1941 klo 8 alkaen I Pataljoonan joukkot jatkoivat jälleen etenemistään tielinjan eteläpuolella ja noin tuntia myöhemmin siihen liittyivät muut rykmentin pataljoonat. III Pataljoonan komentaja kapteeni Saarelainen ja hänen lisäkseen tykistön tulenjohtaja haavoittuivat tykistökeskityksessä. III Pataljoonan väliaikaiseksi komentajaksi majuri Aho määräsi luutnantti Koikkalaisen. Muutamaa tuntia myöhemmin komentajuuden otti haltuunsa kapteeni Lehtisaari ja osin hajaantuneet joukot koottiin nopeasti jälleen muodostelmaan ja hyökkäystä jatkettiin. Vastarintaa suuremmin kohtaamatta hyökkäys eteni Vilga-Antusheva maantielle. Tielinjaa pitkin III Pataljoonan joukot etenivät kylän pohjoispuoliseen maastoon, jossa jouduttiin taisteluun vihollisen kanssa. II Pataljoona eteneminen oli hidaampaa vihollisen joukkojen puolustautuessa sitkeästi sulutusten takana. Majuri Aho komensi osan joukoista koukkaamaan vihollisen selustaan vastarinnan murentamiseksi. Saarrostus onnistuikin ja II Pataljoonan joukot pääsivät aamupäivän aikana noin 1,5 km Pos Rudanin tienhaarasta itään, johon eteneminen sitten juuttui. Klo 17.30 myös III Pataljoonan eteneminen pysähtyi Vilgan luoteispuolelle ja siitä syystä I Pataljoonan joukot aloittivat painostuksen etelän suunnasta tarkoituksena vallata Vilgan kylä. Tämäkin hyökkäys pysähtyi kuitenkin voimakkaaseen vastustukseen noin 200 metrin päähän tielinjasta.

Vilgan kylä vallataan

Kapteeni Lehtisaari määräsi uudelleen III Pataljoonan joukot jatkamaan hyökkäystään illalla kohti Vilgaa. Klo 18 Vilgan suunnasta kuultiin voimakas räjähdys, kun vihollinen räjäytti Vilgan maatiesillan. Kiivaan taistelun jälkeen Lehtisaaren pataljoona onnistui valtaamaan Vilgan länsipuolella olevan tienristeyksen, jonka jälkeen kaikkien rykmentin pataljoonien huolto helpottui paljon. Illan jo hämärtyessä majuri Aho määräsi hyökkäyksen pysähtymään ja joukkojen majoittumaan saavutetuille alueille. Vihollisen joukot olivat alueella jääneet ns. hevosenkenkämottiin ja saatujen vankitietojen mukaan motissa oli noin pataljoonan verran pahasti epäjärjestyksessä olevia joukkoja. Yön aikana vihollinen veti suurimman osan joukoistaan Vilgasta joen itäpuolelle ja mottiin jätettiin vain viivyttäseen tarvittavat voimat. Aamulla 28.9.1941 I ja II Pataljoonan joukot aloittivat yhtäaikaisen hyökkäyksen Vilgan länsiosaa vastaan etelän ja pohjoisen suunnasta. Hyökkäys eteni nopeasti ja heikot vihollisvoimat tuhottiin tai ne antautuivat. Klo 6.45 Vilgan kylä oli JR50:n joukkojen hallinnassa. Antushevan suunnalle Vilgan pohjoispuolella oli jäänyt noin pataljoonan verran vihollisen joukkoja. Joukot yrittivät useaan kertaan murtautua Vilgan suuntaan, mutta kaikki niiden yritykset torjuttiin samalla aiheuttaen sille suuria tappioita. Sunnuntaina 29.9.1941 saivat levätä raskaiden taisteluiden jälkeen, mutta armeijakunnan määräyksen mukaan jo seuraavana päivänä oli määrä jatkaa etenemistä kohti Petroskoita.

JR50:n tappiot 26.-28.9.1941 ^[1]:

JR50	upseerit	aliupseerit	miehistö	yhteensä
kaatuneet	0	4	23	27
haavoittuneet	6	11	79	96

Sotasaalista: Rikkinäinen panssariauto, telaketjuraktori ja noin 200 kpl kartusseja.

Sotapäiväkirjasivut

Alla olevien linkkien kautta pääsee suoraan sivun ajankohtaa vastaaville JR50:n pataljoonien sotapäiväkirjasivuille Kansallisarkistossa. Hakunopeus Arkistolaitoksen VAKKA-arkistotietokantaan saattaa palvelimen kuormitusasteesta johtuen vaihdella jonkin verran.

• Lue sotapäiväkirja I/JR50, 26.09.1941 alkaen
• Lue sotapäiväkirja II/JR50, 26.09.1941 alkaen
• Lue sotapäiväkirja III/JR50, 26.09.1941 alkaen

Lähteet:

• Vornan taistelutaivat Jalkaväkirykmentti 50 1941-1944, Kimmo Sorko 2007, ISBN 978-952-92-3069-3, sivut 106-112
• Kolmen rintaman rykmentti JR50 1941-1944, Kimmo Sorko 1988, ISBN 951-99965-5-9, sivut 130-135
• Keiteleen rannoilta kolmeen sotaan, Ääneseudun veteraanimatrikkeli, ISBN 958-91-5294-9
• Viisi sodan vuotta -Suomi II Maailmansodan myrskyissa, Korhonen Arvi, WSOY 1959

Viitteet:

• [1] Kolmen rintaman rykmentti JR50 1941-1944, Kimmo Sorko 1988, ISBN 951-99965-5-9, sivut 133, 134 ja 135