Suolusmäen taistelu

30.9.-1.10.1941

 

Puolustusvoimien kuvakeskuksen 170 000 valokuvan tietokanta on laitettu esille nettiin osoitteessa: http://sa-kuva.fi/

Suolusmäki

Suolusmäen taistelu 30.9.-1.10.1941

Vilgan valtauksen jälkeen eversti Heiskanen määräsi hieman enemmän lepoa saaneen JR50:n tehtäväksi suorittaa hyökkäys Suolusmäkeen. JR8:n tehtäväksi taas määrättiin Petroskoista pohjoiseen johtavien maanteiden katkaisu. Hyökkäys Suolusmäkeen tulisi tapahtumaan valtatien suunnassa ja sen eteläpuolella siten, että tielinjaa pitkin hyökkää JR29 ja sen eteläpuolella korpimaaston läpi JR50, jolle oli tätä operaatiota varten alistettu 32.RajaJK ja 3.TykK. Yöllä ennen hyökkäyksen alkua JR50:n II Pataljoona siirtyi JR29 miehittämien linjojen taakse valmistautuen etenemään. Aamulla klo 8.30 etenemisen alkaessa vihollinen oli kuitenkin huomannut alueella liikettä ja avasi tykistöllään voimakkaan iskun alueelle. Hyökkäys kuitenkin jatkui keskityksestä huolimatta ja I ja III Pataljoona seurasivat etenevää II Pataljoonaa omilla etenemisurillaan. Joukkojen liike kuitenkin vaikeutui pian maaston muuttuessa yhä vain hankalaksi kulkea.

Suolusmäen tärkeän tienristetyksen valtaus

Majuri Aho halusi pian hyökkäyksen painopisteen siirtymään enemmän lännestä kaakkoon ja siitä syystä määräsi I Pataljoonan seuraamaan III Pataljoonan hyökkäysuraa. Tämä oli tärkeätä strategisesti merkittävän Suolusmäen tienristeyksen valtaamiseksi. Painopisteen muutos tarkoitti käytännössä sitä, että Suolusmäen ja sen tienristeyksen valtaaminen siirtyi JR50:lle lähes kokonaan. Pataljoonien eteneminen jatkui yhtäjaksoisesti aina keskipäivälle saakka. Tällöin II Pataljoona saavutti maaston 2 km Suolusmäen tienhaarasta lounaaseen. Klo 14 sekä III Pataljoona että I Pataljoona olivat myös edenneet hyökkäysurallaan. Jälkimmäisen ollessa ensimmäisestä jäljessä runsaan kilometrin verran. Klo 15.20 kapteeni Lehtisaaren III Pataljoona saavutti miehittämättömän kukkulamaaston, josta se aloitti etenemisensä purolinjan ylitettyään osillaan Suolusmäkeen ja osillaan tienristeyksen maastoon.

Majuri Rudan I Pataljoona eteni III Pataljoonan jäljessä varsin hitaasti. Vasta klo 17.45 se saapui em. kukkulamaastoon, josta sai yhteyden III Pataljoonan osiin. Samanaikaisesti Suolusmäen tienhaaran kaakkoispuoliset vahvasti varustetut asemat todettiin vain heikosti miehitetyiksi, joten III Pataljoona vyörytti asemat nopeasti ettei vihollinen ehdi vahvistaa niitä. Kapteeni Väänäsen II Pataljoona hyökkäsi samaan aikaan tienristeyksen maastoon. Illan pimeys alkoi pikkuhiljaa laskeutua, joten taistelu muodostui vaikeaksi. Harvalukuinen vihollinen puolusti asemiaan epätoivoisesti ja yhteenotto muuttui vähitellen lähitaisteluksi konepistoolein ja käsikranaatein. Klo 21.30 mennessä tilanne selvisi ja II Pataljoona sai tienristeyksen haltuunsa. III Pataljoona sai harjannealueet puhdistetuksi vihollisista ja se katkaisi myös tienristeyksestä Suolusmäkeen johtavan tien. I Pataljoona ei hitaan etenemisensä takia ehtinyt taisteluihin ollenkaan mukaan.

Iltayöstä ev. Heiskanen oli alistanut II/JR29:n JR50:lle käytettäväksi tienhaaran maastossa. Tämä voimakeskitys tienhaaran valtaamiseksi johtui siitä, että näin saataisiin mahdollisimman pian katkaistuksi vihollisen perääntymistie pohjoiseen sekä samalla aukaistaisiin suomalaisille joukoille Petroskoihin tuleva valtatie. Hyökkäyksen jatkaminen yöllä oli hyvin vaikeata, joten ev. Heiskanen antoi luvan keskeyttää eteneminen pimeän ajaksi. Tätä hyväksi käyttäen ja pimeän turvin vihollinen tyhjensi 30.9.-1.10.1941 kiireesti Petroskoin kaupunkia palavalla kiireellä.

Muurmanin rata saavutetaan

Muurmanin rataa

Muurmanin rataa Suolusmäen lähellä

Aamulla III Pataljoona aloitti uudelleen etenemisensä kohti Suolusmäen kylää vihollisen tehdessä vain näennäistä vastarintaa. Klo 6.20 JR50:n komentoporras siirtyi tienhaaran maastoon ja pian sen jälkeen Aho alisti paikalle saapuneen 32.RajaJK II Pataljoonalle. Melko pian sen jälkeen RajaJK aloitti hyökkäyksen pääosillaan Äänisjärven rantaan ja osillaan Suolusmäen suuntaan. Eteneminen ei kohdannut juuri lainkaan vastarintaa. Klo 7 aikoihin III Pataljoona oli vallannut Suolusmäen ja jatkoi etenemistään maantien suunnassa rautatieylikäytävälle ja osillaan Muurmannin radalle saakka. 32.RajaJK saavutti nopeasti Äänisen rannan lentokentän eteläpuolella ja kääntyi sitten etelään kohti Petroskoita pienen osaston jäädessä varmistamaan pohjoiseen. Klo 7.30 III Pataljoona sai yhteyden JR60:n joukkoihin Petroskoin pohjoisessa esikaupungissa. Hieman myöhemmin II Pataljoona siirtyi 2,5 km Suolusmäestä pohjoiseen siltä varalta, että vihollinen yrittäisi avustushyökkäystä pohjoisesta.

Rykmentin komentoporras seurasi koko ajan hyökkääviä joukkoja painopistesuunnassa ja klo 9.30 komentoporras ja sen jääkärijoukkue saapuivat Petroskoihin. Samaan aikaan II/JR29:n alistus JR50:lle päättyi. Klo 11 majuri Aho antoi joukoilleen majoituskäskyn, jossa määrättiin JR50:n leiriintymisalueeksi Suolusmäen maasto. Tämän jälkeen joukot huollettiin ja alue puhdistettiin siellä harhailevista vihoillisrippeistä. Tienristeyksen katkaiseminen Petroskoin pohjoispuolella auttoi suuresti kaupungin valtausta. Viholliselle tuli tämän johdosta valtava kiire vetäytyä pois ennen kuin maareitit katkeaisivat. Petroskoin tuhoamissuunnitelma jäi viholliselta täten toteuttamatta.

JR50:n tappiot 30.9.1941 [1]:

JR50 upseerit aliupseerit miehistö yhteensä
kaatuneet 0 0 0 0
haavoittuneet 0 0 4 4

Sotapäiväkirjasivut

Alla olevien linkkien kautta pääsee suoraan sivun ajankohtaa vastaaville JR50:n pataljoonien sotapäiväkirjasivuille Kansallisarkistossa. Hakunopeus Arkistolaitoksen VAKKA-arkistotietokantaan saattaa palvelimen kuormitusasteesta johtuen vaihdella jonkin verran.

Lähteet:

  • Vornan taistelutaivat Jalkaväkirykmentti 50 1941-1944, Kimmo Sorko 2007, ISBN 978-952-92-3069-3, sivut 112-115
  • Kolmen rintaman rykmentti JR50 1941-1944, Kimmo Sorko 1988, ISBN 951-99965-5-9, sivut 135-140
  • Keiteleen rannoilta kolmeen sotaan, Ääneseudun veteraanimatrikkeli, ISBN 958-91-5294-9
  • Viisi sodan vuotta -Suomi II Maailmansodan myrskyissa, Korhonen Arvi, WSOY 1959

Viitteet:

  • [1] Kolmen rintaman rykmentti JR50 1941-1944, Kimmo Sorko 1988, ISBN 951-99965-5-9, sivu 136