Taistelut rajalta Jänisjoelle
Puolustusvoimien kuvakeskuksen 170 000 valokuvan tietokanta on laitettu esille nettiin osoitteessa: http://sa-kuva.fi/
JR50:n joukoista ensimmäisenä Moskovan rauhan rajat ylitti III Pataljoona, kun se suurhyökkäyksen alkupäivänä 10.7.1941 lähetettiin Tsiipakan maastoon siellä jo taistelleiden muiden joukkojen tueksi. Rykmentin pääosa ylitti rajan seuraavana päivänä ja siirtyi Havuvaaraan, Kiekuanjärven länsipuolelle. JR8 oli hieman aikaisemmin vallannut tämän. Miehet näkivät nyt ensimmäiset vihollisen kaatuneet, joita oli noin 150. Aamupäivällä III Pataljoona palasi muun rykmentin yhteyteen.
Jänisjärven-Kypärälampien taistelut
11.Divisioonan tehtävä
Heiskasen Divisioona sai nyt tehtäväksi edetä etelään Soanlahden-Prolanvaaran seudulle, Jänisjärven koilliskulmaan. Koska JR8 sekä JR29 olivat kiinni muissa tehtävissä ja lisäksi alkaneet väsyä taisteluissa, sai JR50 hyökkäyksen jatkamisvastuun. Rykmentti sai hyökkäykseen vahvennuksekseen 30. Tykkikomppanian sekä siirtyi Havuvaarasta Kaatiovaaran maastoon valmistautuen samalla hyökkäämään Ypäkköön. JR50:n saapuessa illalla 11.7. Ypäkön pohjoispuolellese sai lisää käskyjä vaikka ensimmäistäkään ei ollut ehditty aloittaa. Nyt piti jatkaa jonkin verran pitemmälle aina Lehtomäen tienristeyksen ja Prolanvaaran maastoon. Rykmentti sai lisää vahvennuksia, pioneereja sekä tykistöä. Rykmentinkomentaja evl Nahi kirjoitti päiväkäskyssään miehilleen ennen hyökkäystä:
"JR50:n soturit! Vuosisatainen perivihollinen on jälleen tehdystä sopimuksesta huolimatta hyökännyt kimppuumme ja teidän on täytynyt kesken kesäkiireittenne pukeutua sotisopaan maamme ja kansamme puolesta. Nyt alkanut taistelu on lopullisesti ratkaiseva eikä siinä saada aikaan sovittelurauhaa. Me voitamme tai kaadumme. Soturit! Te tiedätte taistelevanne maailman voimakkaimman soturikansan rinnalla. Jo nyt saapuneet viestit osoittavat lännen armeijan voitokkuutta ja idän tulossa olevaa tuhoa. Mekin teemme tehtävämme sivistyksen mätäpaiseen poistamiseksi ja uuden, voimakkaan Suomen luomiseksi. Siis iskekää ja iskekää lujaa!"[1]
Rykmentin ryhmitys
JR50 lähti kohti tulikastettaan lauantaiaamuna 12.7. Joukot evl Nahi oli ryhmittänyt siten, että kärjessä hyökkäsi kapteeni Sammalkorven II-Pataljoona tehtävänään päästä Kiekuan kylän kautta Laajan kylään. Majuri Lieskan I-Pataljoona oli hyökkäyksen toinen porras Kaatiovaaran nuorisoseuratalon lähellä ja kapteeni Saarelaisen III-Pataljoona oli reservinä Kaatiovaaran tienhaarassa. Tulikastetaistelun aikana JR50:n komentopaikka oli melko kaukana takamaastossa. Lähes kaikki yhteydet komentopaikasta pataljooniin katkesivat ja siten rykmentin komentajalla evl Nahilla ei ollut selvää kuvaa taistelun kulusta.
Rykmentin taistelut
II Pataljoonan ryhmittyessä hyökkäykseen vihollinen ampui tykistöllä ja heittimillä häirintää ryhmitysalueelle. Pataljoonan hyökkäys kohdistui Kiekuan kansakoulua kohti sekä kylän eteläpäähän. Vihollisen heittimien tukemasta vastahyökkäyksestä huolimatta saavutetut asemat pystyttiin pitämään oman tykistön ampumien tulisulkujen avulla. Lieskan I Pataljoona aloitti aamulla klo 7.35 etenemisen Kiekuan eteläpuolitse Kypärälampien suuntaan. Vähäistä vastarintaa kohdaten se eteni lampien välistä avautuneen aukeaman reunaan, jossa asemissa ollut ollut vihollinen pakotettiin perääntymään. Etenemistä jatkettiin lähelle Lehtomäkeä. Majuri Lieska oli huolissaan vaikeakulkuisessa maastossa huollon toimivuudesta ja siksi pysäytti pataljoonansa etenemisen. Lieskan Pataljoona yritti ottaa yhteyttä lännempänä olevaan II Pataljoonaan, jonka luokse yritettiin edetä harjannetta myöten. Alue oli kuitenkin vihollisen voimakkaasti miehittämä ja siitä syystä pataljoona joutui palaamaan takaisin.
Maastoa Laajan kylässä 14.7.1941
Jalkaväelle alueen maasto oli erittäin vaativaa, jyrkkäseinäisiä kukkuloita ja niiden välissä laaksoja, joita vihollinen puolusti kiivaasti. Ilman raskaiden aseiden tukea hyökkäyksen onnistuminen oli erittäin epätodennäköistä. Johtuen mm. oman tykistön tuen puutteesta alueen hallinnasta käytiin kiivasta taistelua useiden päivien ajan. Vihollinen käytti hyväkseen maaston suomia etuja sekä tykistöä ja voimakasta konetulivoimaa. Tästä johtuen omat tappiot olivat raskaat. Kolmen vuorokauden yrittämisestä huolimatta JR50 ei ollut päässyt sanottavasti eteenpäin ja kaikki tavoitteet olivat saavuttamatta.
Koska taistelut olivat uuvuttaneet Nahin rykmenttiä paljon, ev Haiskanen päätti lähettää reservissä olleen JR8:n hyökkäykseen mukaan. Näiden vahvennettujen voimien piti aloittaa hyökkäys 15.7 klo 00.30. Hyökkäyksen tueksi ajateltu voimakas tykistökeskitys jouduttiin perumaan viimehetkillä, koska Saarelaisen III pataljoona oli edennyt aivan maalialueen läheisyyteen. Näin ollen näiden vahvennettujen voimien hyökkäys aloitettiin ilman tykistötukea.
Palanutta Soanlahtea 17.7.1941
Saarelaisen pataljoona eteni nyt tällä kertaa Prolanvaaraan, jossa puolustautuneet vihollisvoimat lyötiin aamulla 15.7. Pataljoona jatkoi alueen puhdistamista evl Nahin käskystä Soanlahdelle päin 9. komppanian jäädessä varmistamaan Jalonvaaran suuntaan. Hyökkäys pysähtyi melko nopeasti a-tarvikkeiden puutteeseen. Lopulta saatiin yhteys JR8:n joukkoihin ja se otti haltuunsa Prolanvaaran. Muut JR50:n joukot eivat ottaneet osaa viimeisiin Laajan-Prolanvaaran koviin taisteluihin. Majuri Lieslan I Pataljoona oli edelleen Kypärälampien maastossa ja II Pataljoona saavuttamissaan asemissa varsin väsyneenä.
Heinäkuun 15. päivään mennessä Moskovan rauhan ja Jänisjärven välissä ollut vihollisvoima oli osin tuhottu, mutta varsin suuri osa elävästä voimasta oli aloittanut vetäytymisen etelään ja kaakkoon. Vetäytyvät joukot olivat vieneet mukanaan lähes kaiken raskaamman kalustonsa, tykit, panssarit yms. Alueesta vastanneen 71. Divisioonan esikunta oli sijainnut Soanlahdella, josta komentaja Vasili N. Fjodorov oli poistunut esikuntineen todennäköisesti 13.7.1941. 11. Divisioona aloitti välittömästi vetäytyvien vihollisvoimien tapaa-ajon.
Kiekuan ja Soanlahden kylien alueen topografinen kartta
Jänisjärven alue |
---|
JR50:n tappiot 12.-17.7.1941 [2]:
JR50 | upseerit | aliupseerit | miehistö | yhteensä |
---|---|---|---|---|
kaatuneet | 0 | 13 | 58 | 71 |
haavoittuneet | 13 | 22 | 135 | 170 |
Vihollisjoukot | yhteensä |
---|---|
kaatuneet | 400-500 |
vankeja | 40 |
Hyökkäyskäskyt
Alla olevien linkkien kautta pääsee suoraan JR50:lle tai sen pataljoonille annettuihin hyökkäyskäskyihin Kansallisarkiston VAKKA-arkistotietokannassa. Hakunopeus tietokantaan saattaa palvelimen kuormitusasteesta johtuen vaihdella jonkin verran.
Sotapäiväkirjasivut
Alla olevien linkkien kautta pääsee suoraan sivun ajankohtaa vastaaville JR50:n pataljoonien sotapäiväkirjasivuille Kansallisarkistossa. Hakunopeus Arkistolaitoksen VAKKA-arkistotietokantaan saattaa palvelimen kuormitusasteesta johtuen vaihdella jonkin verran.
- Lue sotapäiväkirja I/JR50, 12.07.1941 alkaen
- Lue sotapäiväkirja II/JR50, 12.07.1941 alkaen
- Lue sotapäiväkirja III/JR50, 12.07.1941 alkaen
Lähteet:
- Vornan taistelutaivat Jalkaväkirykmentti 50 1941-1944, Kimmo Sorko 2007, ISBN 978-952-92-3069-3, sivut 24-34
- Карта Карелии (Karjalan kartta)
Viitteet:
- [1] Vornan taistelutaivat Jalkaväkirykmentti 50 1941-1944, Kimmo Sorko 2007, ISBN 978-952-92-3069-3, sivu 18
- [2] Kolmen rintaman rykmentti JR50 1941-1944, Kimmo Sorko 1988, ISBN 951-99965-5-9, sivu 44