JR 50

Puolustusvoimien kuvakeskuksen 170 000 valokuvan tietokanta on laitettu esille nettiin osoitteessa: http://sa-kuva.fi/

11.Divisioonan tehtävä

Karjalan Armeija sai 11.9.1941 Päämajalta käskyn Petroskoin valtaamisesta. Kenraali Heinrichs antoi omat tulevaa hyökkäystä koskevan ohjeensa 13.-15.9.1941 kahdelle armeijakunnalleen. Näiden mukaan 11.Divisioonan tehtäväksi tuli hyökätä Prääsä-Petroskoi valtatien eteläpuolella tavoitteena noin 40 km päässä Äänisen rannalla oleva Petroskoi. Tuleva hyökkäsymaasto oli Polovinan tasolle saakka eräänlaista kapeikkoa. Vasemmalla sivulla kulki voimakkaasti virtaava Suojujoki ja oikealla puolella taas oli lähes tietön korpi, jonka nevaisessa ja vetisessä maastossa kulkeminen oli paikoin lähes mahdotonta. JR50:n joukot koottiin Prääsänjärven itäpuolelle siten, että rykmentin päävoimista oli erotettu 3.Komppania. Sen tehtäväksi oli määritelty toimia saumaosastona 11.Divisioonan ja 4.Divisioonan joukkojen välillä muutama kilometri Suojujoen pohjoispuolella. Heiskasen divisioonalle oli asetettu käyttöön erittäin vahva tykistö. Siihen kuului seitsemän kevyttä, viisi raskasta ja yksi järeä patteri. Tykistössä yksi patteri määritellään tavallisesti neljän tykin muodostamaksi yksiköksi, joten divisioonan käytössä oli 13 x 4 = 52 putkea.^[1]

Rykmentin hyökkäyssuunnitelma

Kevytosastoista 8 ja 10 muodostettiin Taisteluosasto Rönnqvist, jonka tehtävänä oli edetä Prääsänjärven kaakkoiskulmasta Petroskoin liepeille tiettömien korpien ja nevojen halki. JR50:n joukot puolestaan kasattiin Prääsänjärven koilliskolkkaan, josta etenemisen kohti Matrossaa ja myöhemmin Petroskoita oli määrä alkaa. Ryhmityksestä oli erotettu 3.Komppania, jonka tehtäväksi oli määrätty edetä kohti Matrossaa Suojujoen pohjoispuolisella osalla samalla toimien 11.Divisioonan ja 4.Divisioonan saumaosastona. JR50 vahtuuteen oli lisäksi alistettu Rajakomppaniat 32 ja 42, jotka kuljetettiin hyökkäysryhmitysalueelle osittain vesikuljetuksin Prääsänjärven yli. Rykmentin hyökkäyssuunnitelman mukaan III Pataljoona etenisi suunta- ja kärkiosastona I Pataljoonan seuratessa sitä välittömässä läheisyydessä. Kapteeni Väänäsen II Pataljoona määrättiin aluksi rykmentin reserviksi ja sen oli määrä siirtyä kärkeen myöhemmin annettavalla käskyllä. 32.RajaJK toimisi JR50:n saumaosastona oikealla pitäen yhteyttä TstOs.Rönnqvistiin. 42.RajaJK olisi aluksi reservissä. III/KTR 4 toimisi JR50:n tukipatteristona.

Hyökkäys Matrossaan

Hyökkäyksen H-hetkeksi määrättiin 20.9.1941 klo 6 aamulla. Hyökkäystä edelsi erittäin voimakas tykistökeskitys, jolla pyrittiin toisaalta murskaamaan vihollisen varustukset mutta myös taittamaan sen puolustustahtoa. III Pataljoonan joukot aloittivat etenemisen määrättynä ajankohtana ja saivat välittömästi päälleen vihollisen tykistökeskityksen. Hyökkäyksen alkuvaiheessa maasto oli haasteellista etenijälle, koska vastassa oli jyrkkää ylämäkeä ja pehmeäpohjaista maastoa. Etenemisen jatkuttua lähelle puolta päivää kärjessä hyökkäävät III Pataljoonan joukot kohtasivat vihollisen hyvin varustetuissa asemissaan ja juuttuivat taisteluun sen kanssa. Samoihin aikoihin III Pataljoonan eteläpuolella hyökkäävät I ja II Pataljoona olivat saaneet käskyn pysähtyä. Pelkona oli, että liian pitkälle etenevien JR50 joukkojen vasen sivusta jäisi auki vihollisen operaatiolle. Sivustauhka poistettiin III Pataljoonan yhden komppanian vyörytyksellä vihollisen asemiin. Tässä vaiheessa eversti Heiskanen määräsi JR50:n joukot pysähtymään paikalleen. JR29:n joukoille haluttiin täten antaa aikaa murtaa vihollisen vastarinta Prääsä-Petroskoi maantien suunnassa ennen JR50:n etenemisen jatkumista.

Koska Prääsä-Petroskoi maantien suunnalla oli seuraavaan aamuun mennessä saavutettu menestystä, majuri Ahon joukot aloittivat uudelleen etenemisensä 21.9.1941 klo 6 I ja II Pataljoonan ollessa kärjessä. Saadakseen joukkonsa valoisan aikana tavoitteeseen Aho määräsi III Pataljoonan siirtymään II Pataljoonan jäljessä Matrossan eteläpuolelle. Tosin III Pataljoonan joukoista 9.K jäi varmistamaan asemat harjanteilla siihen saakka, kunnes JR8:n joukot voivat ottaa vastuun. Klo 12 II Pataljoonan joukot saavuttivat Matrossasta etelään johtavan tukkitien ja ottivat yhteyden I Pataljoonan voimiin. Iltapäivän kuluessa II Pataljoona eteni edelleen tukkitietä pitkin.

Tiedustelupartioita lähetettiin sekä idänsuuntaan Polovinaan että länteen Matrossaan päin. Partiot eivät tavanneet vihollista, mutta sensijaan todettiin, että Matrossan maasto oli hyvin voimakkaasti varustettu ja kylän lähettyviltä löydettiin lisäksi kaksi tykistön patteria. Lähetetyt tiedustelupartiot huomasivat myös Prääsä-Petroskoi maantiellä kovaa liikennettä länteen kohti Djumenuskia. Vihollinen oli siis kuljettamassa lisäjoukkoja Djumenuskin puolustukseen huomaamatta lainkaan, että rykmentin vahvuinen joukko-osasto oli koukannut sen selustaan suomaaston kautta. Aho antoi joukoilleen hyökkäyskäskyn seuraavaksi aamuksi klo 6. Määräysten mukaan II Pataljoonan piti vallata Matrossa I ja III Pataljoonan jäädessä reserviin. Lisäksi II Pataljoonan vahvuutta oli lisätty alistamalla sille 32. ja 42.RajaJK. Voimakkaasti varustettua Matrossaa vastaan lähdettiin siten viiden komppanian eli lähes kahden pataljoonan voimin.

Vahvennetun II Pataljoonan lähdettyä liikkeelle aamulla klo 6 oma tykistä ampui vihollisen asemiin voimakkaan keskityksen. Keskityksellä sen voimakkuudesta huolimatta ei pystytty tuhoamaan vihollisen tykistöpattereita, vaan ne säilyivät toimintakuntoisina. Kapteeni Väänäsen II Pataljoona eteni aluksi ripeästi kohti Matrossaa. Kuitenkin saavuttaessa lähemmäs kylää sen itäpuolella etenevät joukot kohtasivat voimakkaan vihollisosaston, jonka kanssa jouduttiin taisteluun. Tuhottuaan vastassa olleet neuvostojoukot II Pataljoona pureutui Prääsä-Petroskoi maantiehen noin 1 km Matrossasta itäänpäin. Väänänen määräsi nyt 42.RajaJK koukkaamaan kylään koillisesta päävoimien jatkaessa etenemistä kaakosta. Vihollisvoimat puolustautuivat raivoisasti ja tulittivat hyökkääjää tykistön suorasuuntauksella. Ankarien taistelujen jälkeen Väänäsen pataljoona sai vallattua Matrossan itäpuolisen tienhaaran ja Posedok Matrossan pienen kylän jatkaen etenemistä edelleen kohti Matrossaa. Majuri Aho alisti tässä vaiheessa II Pataljoonan käyttöön vielä 7.Komppanian, joten hyökkäystä jatkettiin täyden kahden pataljoonan voimin.

Hyökkäys jatkui iltapäivälle saakka kiivaana vihollisen puolustaessa ankarasti jokaista pesäkettään. Konepistooleja käyttäen ja käsikranaatteja heittelemällä vihollisasemia vyöryttettiin ja vahvennetut II Pataljoonan joukot onnistuivat tuhoamaan vastuksen vallaten Matrossan linnakkeen klo 13.40. Taistelujen tauottua kylässä todettiin olleen 949 erillistä pesäkettä ja 39 konekiväärin ampuma-aukkoa sekä erittäin mittava taisteluhautojen verkosto.^[2] Joukkojen Matrossalle antama nimitys Matrossan linnake oli siis varsin kuvaava. Vihollinen yritti myöhemmin päivällä auttaa Matrossan taakse mottiin jääneitä joukkojaan painostamalla koillisesta ja yrittämällä samaan aikaan saarrostusta pohjoisen suunnasta. Nämä torjuttiin kuitenkin tykistön tuli-iskujen avustamana aiheuttaen samalla viholliselle suuria tappiota. II Pataljoona 42.RajaJK:lla vahvistettuna jatkoi etenemistä edelleen lounaan suuntaan kohdaten yhä vahvaa vastarintaa. Varsinkin Parakkikylän maastossa vihollinen puolustautui kiivaasti hyvissä asemissaan. Tässä vaiheessa majuri Aho määräsi joukot pysähtymään ja ilmoitti, että hyökkäystä jatkettaisiin seuraavana aamuna. Joukot asettivat vahvat varmistuksen Djumenuskin suuntaan, sillä oli perusteltua odottaa sieltä päin mottiin jääneiden vihollisjoukkojen ulosmurtautumisyrityksiä. Matrossan valtauksen jälkeen sinne perustettiin Sotavankileiri 5.

Joukkojen liikkeet Prääsä-Matrossa alueella

Alla olevassa karttakuvassa on esitetty joukkojen liikkeet Prääsän jälkeisissä Matrossan ja Polovinan taisteluissa.

7.-24.9.1941

Matrossa vihollisen kenttävarustusten rakenteita

Kaavio 1 on karttaluonnos JR50:n jatkosodassa valtaamista kenttävarustuksista Matrosassa. Kaavio 2 on konekiväärikorsun rakenne Matrosassa. Kaavio 3 on piirros rinneasemasta yhdyshautoineen Matrosassa (Lähde: Sota-arkisto).

Kaavio 1	Kaavio 2	Kaavio 3

Kartastot

Alla erittäin tarkka venäjänkielinen kartta Prääsän alueesta. Karttakuvan koko on n. 3Mb, joten sen lataaminen saattaa hitaammalla nopeudella kestää jonkin aikaa. (Lähde:joni.paananen@luukku.com, Viitasaari) Kartan resoluutiota voi säätää selaimen CTRL ja +/- näppäinyhdistelmällä.

Prääsän alue

JR50:n tappiot 22.9.1941 ^[3]:

Alla olevassa taulukossa on esitettynä JR50:n joukkojen kärsimät tappiot kaatuneina ja haavoittuneina ajankohdan taisteluissa.

JR50	upseerit	aliupseerit	miehistö	yhteensä
kaatuneet	1	0	2	3
haavoittuneet	0	2	13	15

Sotasaalis: 3 kanuunaa, 2 krh:tä, 4 kenttäkeittiötä, konekiväärejä, kiväärejä, runsaasti ammuksia ja kymmeniä ajoneuvoja.

Hyökkäyskäskyt

Alla olevien linkkien kautta pääsee suoraan JR50:lle tai sen pataljoonille annettuihin hyökkäyskäskyihin Kansallisarkiston VAKKA-arkistotietokannassa. Hakunopeus tietokantaan saattaa palvelimen kuormitusasteesta johtuen vaihdella jonkin verran.

• Divisioonan käsky 16.9.1941
• Rykmentin käsky, 16.9.1941

Sotapäiväkirjasivut

Alla olevien linkkien kautta pääsee suoraan sivun ajankohtaa vastaaville JR50:n pataljoonien sotapäiväkirjasivuille Kansallisarkistossa. Hakunopeus Arkistolaitoksen VAKKA-arkistotietokantaan saattaa palvelimen kuormitusasteesta johtuen vaihdella jonkin verran.

• Lue sotapäiväkirja I/JR50, 20.09.1941 alkaen
• Lue sotapäiväkirja II/JR50, 20.09.1941 alkaen
• Lue sotapäiväkirja III/JR50, 20.09.1941 alkaen

Lähteet:

• Vornan taistelutaivat Jalkaväkirykmentti 50 1941-1944, Kimmo Sorko 2007, ISBN 978-952-92-3069-3, sivut 97-102
• Kolmen rintaman rykmentti JR50 1941-1944, Kimmo Sorko 1988, ISBN 951-99965-5-9, sivut 120-124
• Keiteleen rannoilta kolmeen sotaan, Ääneseudun veteraanimatrikkeli, ISBN 958-91-5294-9, sivu 74
• Viisi sodan vuotta -Suomi II Maailmansodan myrskyissa, Korhonen Arvi, WSOY 1959
• Kansallisarkiston VAKKA-arkistotietokanta

Viitteet:

• [1] http://www.tykistoprikaatinkilta.fi/tykiston_termeja.html
• [2] Kolmen rintaman rykmentti JR50 1941-1944, Kimmo Sorko 1988, ISBN 951-99965-5-9, sivu 123
• [3] Kolmen rintaman rykmentti JR50 1941-1944, Kimmo Sorko 1988, ISBN 951-99965-5-9, sivu 124