Kinnasvaaran valtaus ja Suojujoen ylitys
Puolustusvoimien kuvakeskuksen 170 000 valokuvan tietokanta on laitettu esille nettiin osoitteessa: http://sa-kuva.fi/
Kinnasvaaran valtaus ja Suojujoen ylitys
Jessoilan ja Alekan taisteluiden jälkeen Heiskasen 11.Divisioonan joukot suunnattiin kohti etelää ja Kinnasvaaran kylää sekä sitten Prääsän eli Terun kauppalaa. Maasto Säämäjärveltä eteenpäin oli pääosin jokiuomien ja soiden reitittämää raskaskulkuista korpea. Eversti Heiskanen epäili, että maantie Säämäjärveltä Prääsään oli vihollisen kenttälinnoitteilla varustettu, joten suora hyökkäys tietä pitkin ei voinut tappioiden pelossa tulla kysymykseen. Eteneminen päätettiin tästä syystä toteuttaa saarrostamalla ja JR50 joukot määrättiin ryhmitettäväksi tätä tulevaa operaatiota varten Tervalammen ja Koivulammen läheiseen maastoon noin 5 km Prääsän tien pohjoispuolelle. 2.9.1941 iltapäivällä joukot saivat käskyn ryhmittyä Tervalammen luoteispuoleiseen maastoon hyökkäystä varten.
Divisioonan ja JR50:n tehtävä
11.Divisioonan sai tehtäväkseen murtaa vihollisvastarinta Säämäjärven ja Suojunjoen varrella olevan Kinnasvaaran kylän välillä sekä edetä tämän jälkeen kaakkoon tavoitteena Prääsän kauppala. Eversti Heiskaselta saamansa käskyn perusteella majuri Aho laati rykmentilleen hyökkäyssuunnitelman. Sen mukaan kapteeni Saarelaisen III Pataljoona etenee metsien ja suomaaston poikki Säämäjärvi-Prääsä maantielle ja kääntyy sen jälkeen luodetta kohti. Vihollisvoimat tuhottuaan sen on määrä ottaa yhteys Säpsänjoen länsipuolella oleviin JR29 joukkoihin. Kapteeni Väänäsen II Pataljoona sai tehtäväkseen aluksi seurata III Pataljoonan joukkoja, mutta maantielinjan saatutettuaan niiden piti kääntyä kohti etelää ja Kinnasvaaran kylää. Majuri Lieskan I Pataljoona määrättiin alkuvaiheessa rykmentin reserviksi. JR50:n hyökkäystä tukemaan määrättiin kevyen ja raskaan Kenttätykistörykmentin yksiköitä ja etenemisen alkamisajaksi määrättiin 3.9.1941 klo 6 aamulla.
III Pataljoonan hyökkäys
Pataljoonan tehtävänä oli katkaista vihollisen puhelinjohdot, miinoittaa Säämäjärvi-Prääsä tie ja tuhota JR29:tä vastassa olleet vihollisvoimat. Käskyn mukaan jääkärijoukkueen luutnantti Heikkilän johdolla piti lähteä liikkeelle aamulla klo 4.30 ja viitoittaa pataljoonalle tie maastoon metsäsarakkeen kautta. Lisäksi joukkueen käskettiin vielä järjestää varmistus tietä lähestyttäessä sekä laittaa tarpeen mukaan vielä oppaita matkalle. Liikkeellelähdön jälkeen Saarelaisen III Pataljoona joutui tien katkaistuaan hurjaan taisteluun vihollisosaston kanssa. Säämäjärven takaisinvaltausta yrittäneiden ja sieltä perääntyvien vihollisjoukkojen vastarinta tiivistyi niiden perääntymistien Kinnasvaaraa tukkeutuessa. III Pataljoona motitti JR1063:n joukot tielle niiden yrittäessä murtautua sieltä ulos raivoisasti taistellen. Mottitaistelu jatkui seuraavaan aamuun saakka, jolloin III Pataljoonan ammukset alkoivat pikkuhiljaa loppua. Pahinta patruunapuutetta koetettiin helpottaa käymällä evakuoimassa kiväärinpatruunoita viholliselta. Pataljoonan jääkärijoukkue komennettiin myös noutamaan täydennystä kantammalla läpi soisen ja metsäisen maaston. III Pataljoonan tilanne oli ajoittain kriittinen huollon puutteen takia. Pataljoona sai yhteyden II/JR29:n joukkoihin 3./4.9. yöllä, jolloin motti laukaistiin vahvennetun tykistön avulla.[1]
II Pataljoonan hyökkäys
Pataljoona siirtyi autokuljetuksin 2.9. klo 13 Tervalammen maastoon, josta jatkettiin marssien polkua etelän suuntaan noin 2 km ja yövyttiin maastossa. Saadun käskyn mukaan hyökkäys piti aloittaa 3.9. aamulla klo 6 ja edetä Tervalammen länsipuolitse Prääsän tielle pisteestä 103.7 noin 2 km pohjoiseen. Siirtyminen suoritettiin järjestyksessä 5.K, komentoporras, viestijoukkue, 4.K, 6.K, KKK ja Krh-osasto. Miehille käskettiin varata 3 päivän muona ja 3 tuliannosta mukaan. Jääkärijoukkueesta lähetettiin partio 1+9 kersantti Kauppisen johdolla merkitsemään pataljoonalle kulku-uraa ja miinoittamaan Prääsän tie. Pataljoonan tehtävänä oli siis edetä ensin Prääsän tielle, miinoittaa se ja jatkaa sitten etenemistä etelään kohti Kinnasvaaran kylää.[2]
I Pataljoonan hyökkäys
Telttamajoitusta Kinnasvaarassa
I Pataljoona aloitti etenemisensä reservinä 3.9.1941 klo 6 aamulla. Etenemisjärjestys oli 3.K, Pioneerijoukkue, 2.K, KKK, Krh ja 1.K. Vaikean ja rasittavan matkan jälkeen se pääsi maantielle. II Pataljoona oli tällä välin joutunut taisteluun vihollisen kanssa eikä siten päässyt eteenpäin. Lieskan pataljoona sai käskyn ohittaa II Pataljoonan joukot ja jatkaa etenemistä kohti Kinnasvaaraa. Kiivaan taistelun jälkeen pataljoona pääsi etenemään noin 2 km ja saavutti purolinjan noin 4 km Kinnasvaaran kylästä pohjoiseen. Pataljoona yöpyi saavutetuissa asemissa nuotioilla. Tappioina oli 1 kaatunut ja 3 haavoittunutta miestä. I Pataljoonan hyökkäys jatkui 4.9. klo 6 aamulla. Pohjoisessa olleen motin purkautuminen helpotti pataljoonan huoltoa ja se pääsi taas toimimaan. Huollon vaikeuden takia patruunat olivatkin olleet melkein lopussa. Tykistökin pääsi lopulta tukemaan pataljoonan hyökkäystä ja sen avustamana päästiin päivän taistelujen jälkeen aivan Kinnasvaaran kylän laitaan vihollisen hyvin varustettujen asemien eteen. Linja varmistettiin ja pataljoona majoittui kylän pohjoispuoliseen maastoon. Illalla klo 22 pidettiin pataljoonan komentajan puhuttelu yksiköiden päälliköille.
Seuraavana aamuna klo 4.45 alkoi tykistökeskitys kylään ja pataljoona aloitti hyökkäyksen sen jälkeen klo 5.00. Vihollinen oli asettunut vahvasti varustettuihin asemiinsa, joihin tykistötuli ei tehonnut. Klo 7 aamulla 3.K ylitti jokilinjan ja sai sillanpääaseman Pst-tykkien hävittäessä vihollisen varustuksia. Taistelujen jälkeen III Pataljoona jatkoi etenemistä I Pataljoonan majoittuessa kylän eteläpuoliseen maastoon. JR29:n joukot lähtivät seuraavaksi valloittamaan Prääsän tien varresta Niiniselän kukkulamaastoa tulevaa hyökkäystä varten. Hyökkäys kuitenkin epäonnistui, mikä esti suoran ja nopean hyökkäyksen jatkamisen Prääsään, Petroskoin porttiin.[3]
Säämäjärvi-Prääsä-Matrossa-Petroskoi alueen kartta
Alla kartta Säämäjärvi-Prääsä-Matrossa-Polovina-Petroskoi alueesta. Karttakuvan koko on 5,1Mb, joten sen lataaminen saattaa hitaammalla nettiyhteydellä kestää hieman. (Lähde:joni.paananen@luukku.com, Viitasaari). Kartan resoluutiota voi säätää selaimen CTRL ja +/- näppäinyhdistelmällä.
Prääsän ympäristö |
---|
JR50:n tappiot 2.-5.9.1941 [4]:
Alla olevassa taulukossa on esitettynä JR50:n joukkojen kärsimät tappiot kaatuneina ja haavoittuneina ajankohdan taisteluissa.
JR50 | upseerit | aliupseerit | miehistö | yhteensä |
---|---|---|---|---|
kaatuneet | 0 | 1 | 20 | 21 |
haavoittuneet | 2 | 11 | 61 | 74 |
Vihollisjoukot | yhteensä |
---|---|
kaatuneet | noin 1000 |
vankeja | 154 |
Hyökkäyskäskyt
Alla olevien linkkien kautta pääsee suoraan JR50:lle tai sen pataljoonille annettuihin hyökkäyskäskyihin Kansallisarkiston VAKKA-arkistotietokannassa. Hakunopeus tietokantaan saattaa palvelimen kuormitusasteesta johtuen vaihdella jonkin verran.
Sotapäiväkirjasivut
Alla olevien linkkien kautta pääsee suoraan sivun ajankohtaa vastaaville JR50:n pataljoonien sotapäiväkirjasivuille Kansallisarkistossa. Hakunopeus Arkistolaitoksen VAKKA-arkistotietokantaan saattaa palvelimen kuormitusasteesta johtuen vaihdella jonkin verran.
- Lue sotapäiväkirja I/JR50, 03.09.1941 alkaen
- Lue sotapäiväkirja II/JR50, 03.09.1941 alkaen
- Lue sotapäiväkirja III/JR50, 03.09.1941 alkaen
Lähteet:
- Kolmen rintaman rykmentti JR50 1941-1944, Kimmo Sorko 1988, ISBN 951-99965-5-9, sivut 89-95
- Keiteleen rannoilta kolmeen sotaan, Ääneseudun veteraanimatrikkeli, ISBN 958-91-5294-9
- Kansallisarkiston VAKKA-arkistotietokanta
Viitteet:
- [1] SPK 26635, III Pataljoona sivut 28-33
- [2] SPK 12584, II Pataljoona sivut 15-16
- [3] SPK 12569, I Pataljoona sivut 19-20
- [4] Kolmen rintaman rykmentti JR50 1941-1944, Kimmo Sorko 1988, ISBN 951-99965-5-9, sivu 105