JR 50

Puolustusvoimien kuvakeskuksen 170 000 valokuvan tietokanta on laitettu esille nettiin osoitteessa: http://sa-kuva.fi/

KEK

Puolustusvoimien Päämaja antoi 25.1.1940 käskyn kaatuneiden evakuointikeskuksen, perustamisesta jokaiseen armeijakuntaan. Sotilaspappien johtamissa keskuksissa vainajat huollettiin ja lähetettiin edelleen kotiseuduilleen. Marsalkka Mannerheimin suhtautuminen kaatuneiden evakuoimiseen ja toimittamiseen kotiseudulle hautaviksi, oli suopea. Hän katsoi sen vaikuttavan myönteisesti sotilaisiin ja koko kansan mielialaan. Veljeä ei jätetty - ei edes kaatuneena taistelutantereelle. Kaatuneiden evakuointikeskukset (KEK) kulkivat kiinteästi seuraten taistelevaa etulinjaa. Näin kaatuneiden huolto ja kuljetus voitiin suorittaa nopeasti ja sillä kunnioituksella, joka perinteisesti kuuluu vainajien käsittelyyn. Papit kulkivat taistelulinjojen tuntumassa ja etsivät haavoittuneita ja kaatuneita. Usein pappi oli viimeinen henkilö vaikeasti haavoittuneen luona lähdön tapahtuessa. Kenttäpapin tehtäväksi jäi myös murheviestin kirjoittaminen kaatuneiden omaisille.

Tuntolevy

Tuntolevy oli jokaisen sotilaan kaulassa ja siinä olevasta numerosarjasta voitiin tarkistaa hänen henkilötietonsa. Sotilaan kaaduttua levy murrettiin kahteen osaan, joista toinen puolisko jäi vainajan kaulaan ja toinen naulattiin ruumisarkun päätyyn. Näin varmistettiin, että kaatunut sankarivainaja päätyi kotiseutunsa kirkkomaahan.

Kaatuneiden käsittely

KEK:n muonavahvuuteen kuuluivat myös kirjurilotat ja ruumiinpesijälotat sekä ruumiinkuljettajat ja hautaajat. Vainajia ei voitu aina lähettää suoraan Koti-Suomeen, vaan heidät piti laskea tilapäishautoihin maastossa. Tilapäishautauksessa vainaja käärittiin huopaan, johon oli merkitty hänen henkilötietonsa, ja haudattiin syvälle maahan. Pakkasten tultua vainajat kaivettiin ylös ja vietiin lämpiämään jäsenten oikomista varten. KEK:ssä kaatuneet huollettiin kotiseudun kirkkomaahan lähettämistä varten. Jos ruumis oli pahoin silpoutunut, arkun kanteen kiinnitettiin ohje: "Ei saa avata." Kirjurilotat poistivat kaatuneiden nimet yksiköiden luetteloista. Vainajien vähäinen omaisuus pakattiin ja lähetettiin kotiin. Työ oli erittäin kuluttavaa talvella ruumiita sulatellen ja kesäkuumalla hajun ja kärpästen keskellä. Silloin tällöin jouduttiin lämmitystyötä tehnyt henkilö lähettämään sairaslomalle, koska hermopaine oli käynyt liian kovaksi.

Kaatuneiden tiedot tietokannoissa

Sodissa kaatuneiden ja sotaoloissa muulla tavoin menehtyneiden puolustusvoimien palveluksessa olleiden tiedot on koottu Internetissä olevaan Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneet –nimiseen tietokantaan. Tarkempia tietoja kaatumistapauksesta saattaa sisältyä kaatuneen henkilön joukko-osaston päiväkäskyihin tai sotapäiväkirjoihin.

Kaatuneita koskevia tietoja sisältyy myös Kotijoukkojen esikunnan rovastintoimiston arkistoon kuuluvaan kaatuneiden henkilökortistoon vuosilta 1939-1940. Talvisodassa kaatuneiden kuolintodistuksia puolestaan löytyy Päämajan lääkintäosaston arkistosta (T 20943). Jatkosodan kaatuneita koskeva kortisto on Päämajan kenttäpiispantoimiston arkistoon (T 20408) sisältyvä kaatuneiden pääkortisto 1941-1945. Ensimmäiseksi ja viimeiseksi mainitut arkistot ovat käytettävissä Kansallisarkiston Rauhankadun toimipisteessä ja Päämajan lääkintäosaston arkisto etäsäilytyksessä Sörnäisten toimipisteessä.

Yllämainitun kaatuneiden pääkortiston merkintöjen avulla on usein mahdollista jäljittää kaatuneen huollon suorittaneen Kaatuneiden evakuoimiskeskuksen (KEK) numero. Sen avulla tiedonetsintää voi jatkaa kyseisen evakuoimiskeskuksen arkistossa, josta voi löytää esimerkiksi kaatuneen jäämistöluetteloita ja haudattujen siirtoja koskevia tietoja. Näitäkin arkistoja säilytetään etäsäilytyksessä.

Keskeisintä kaatuneita koskevaa kirjallisuutta edustaa talvisodan sankarivainajien matrikkeli Vapautemme hinta. Sodan 1939-1940 sankarivainajat (Suomen Kuvalehti, Helsinki 1941). Sitä täydentävät lukuisat paikallisen tason sankarivainajamatrikkelit.

Lähteet:

• Sankarivainajien tie kotiin, Palva Lauri, 2007, ISBN 978952922132
• Arkistolaitos Portti-tietokanta, Talvi- ja jatkosodan henkilöhistorialliset lähteet, Kaatuneet