JR 50

Puolustusvoimien kuvakeskuksen 170 000 valokuvan tietokanta on laitettu esille nettiin osoitteessa: http://sa-kuva.fi/

JR50:n eteneminen Polovinasta Petroskoin liepeille oli tavattoman nopeata. Joukot käyttivät tähän noin 100 km matkaan aikaa noin kuusi vuorokautta. Hyökkäyksen etenemistä tukemassa oli vahva oma tykistö, mutta kiivaasta hyökkäyksestä ja vaikeasta maastosta johtuen sitä ei voitu käyttää täysmääräisesti hyödyksi. Äänisen aaltoja etenevät joukot pääsivät katselemaan ensikertaa Suolusmäen laelta käsin, mutta kaupungin valtausta ei JR50 kuitenkaan päässyt tekemään, vaan sen suorittivat etelämmästä nousseet jääkärijoukot. Petroskoita lähestyttäessä JR50:n joukkoja vastassa oli taistellut useita eri vihollisosastoja. Esim. Polovinan itäpuolella vastaan oli asettunut uudelleen muodostetut I ja II/JR15. Rykmentti oli alkujaan ollut valiojoukko, jonka komentaja majuri Karetshin joutui vangiksi Kutismajouella. Miehistö oli 20-30 vuotiaita, joista noin 60% oli ollut kaadereita. Myöhemmät täydennysmiehet eivät enää olleet alkuperäisen miehistön tasoa. Vilgassa ja sen itäpuolella taistelivat JR15:n jäännösten lisäksi JR1061 sekä ErTyöP.513. Suolusmäkeä puolusti edellisten lisäksi III/JR52 ja RautatieP.41. Itse Petroskoita oli puolustamassa ainakin osia I/JR52:sta ja II/JR52:sta.

Osasto Jäntin perustaminen

Petroskoin kaupungin valtauksen jälkeen II/JR8 sai tehtäväkseen vallata sillanpääasema Gromovskoen niemimaalta kaupungin pohjoispuolelta. Sen joukot olivat kuitenkin taistelujen loppuunkuluttamia ja pataljoona ei pystynyt suorittamaan tehtäväänsä. 1.10.1941 11. Divisioonalle alistettiin JR56 poislukien sen I-pataljoona ja samalla divisioonaan kuulunut JR29 siirrettiin AK:n reserviksi. Sen jälkeen JR56:n tehtäväksi määrättiin edellä mainitun sillanpääaseman valtaaminen. Sille alistettiin II/JR8:n käyttöön aiemmin määrätyt pioneerit, savutusjoukot ja syöksyveneet. JR56 joukot saavuttivat asetetut tavoitteet Gromovskoen niemimaalla 3.10.1941 mennessä ja sen alistus 11.Divisioonalle päättyi. Eversti Heiskasen 11. Divisioona sai nyt tehtäväkseen varmistaa niemen etelärannan ja puhdistaa sen kaakoisosat mahdollisesta vihollisjoukoista. Tehtävän sai JR50 ja sille alistettu 32.RajaJK. Majuri Ahon laatiman suunnitelman mukaan 32.RajaJK vapauttaa JR56 rintamavastuusta niemimaalla 4.10.1941 klo 12 mennessä. Sen jälkeen sen joukkojen oli määrä edetä Kontupohjan suuntaan tavoitteenaan ensin Jalguban kylä ja sitten Keski-Suisarin kylä. Klo 20 majuri Aho antoi lisäksi käskyn Jääkäriosasto Jäntin perustamisesta. Sen johtajana toimi luutnantti Jäntti, joka sai käyttöönsä JR50:n esikunnan jääkärijoukkueen ja yhden jääkäriryhmän kunkin pataljoonan jääkärijoukkueesta. Näin muodostetun osaston tehtäväksi määrättiin Gromovskoen niemimaan etelä- ja kaakkoisosien vihollisosastojen tuhoaminen.

Osasto aloitti tehtävänsä ja lauantaina 4.10.1941 klo 9.15 se sivuutti JR56:n varmistuslinjan matkallaan Jalguban suuntaan. Samana päivänä klo 10.30 32.RajaJK vastaanotti rintamavastuun JR56:lta ja jatkoi sen jälkeen etenemistään Jalguban suuntaan kohtaamatta lainkaan vastarintaa. Klo 13.45 eversti Heiskanen alisti 3.TykK:n JR50:lle, joka sai määräyksen leiriintyä tiemaastoon Solomennoin niemimaan lähistölle. 32.RajaJK jatkoi etenemistään saavuttaen klo 17.55 Jalguban lahden rannat etelästä päin. Pian tämän jälkeen todettiin, että lahti on liian leveä ylitettäväksi ja lisäksi vihollisella havaittiin olevan lahden pohjoisrannalla vahvoja varustuksia. JääkOs. Jäntti sai tämän jälkeen määräyksen kiertää lahti polkupyöriä kantaen. Matkallaan se joutui kuitenkin vihollisen yllättämäksi ja juuttui kiivaaseen taisteluun. Osaston oli jäämässä alakynteen ja sen oli pakko vetääntyä takaisin. Osa pyöristä jäi vihollisen haltuun lahden rannalle. 32.RajaJK ja Osasto Jäntti leiriintyivät myöhemmin lahden etelärannalle.

Seuraavan päivän aamuna 32.RajaJK ja asetettu partio ylittivät Jalguban lahden veneillä ja toivat vihollisen puolelta vaijerikäyttöisen lautan. Samana päivänä JR50:lle alistettiin 23.KssK:n savutusjoukkue. Tiedustelussa 6.10.1941 paljastui, että vihollisella oli vahva miehitys Jalguban ympärillä ja että samaan aikaan kylän kaakkoispuolella oli vähemmän joukkoja. Aamulla 6.15 majuri Aho antoi käskyn Jalguban kylän valtaamisesta. 32.RajaJK oli määrä hyökätä syöksyveneillä lahden yli ja sille alistetun JääkOs. Jäntin aikaisempaa reittiä lahti ympäri kiertäen. Ylitystä varten määrättiin levitettäväksi suojasumu estämään vihollisen tähystystä. Samalla Aho antoi määräyksen II/JR50:lle siirtyä lahden eteläpuolelle valmiuteen tukea hyökkääviä joukkoja.

Jalguban ja Keski-Suisarin kylien valtaaminen

Aamulla vihollisjoukot yrittivät useammankin kerran hävittää vastarannalla olleen laiturin siinä kuitenkaan onnistimatta. 32.RajaJK hyökkäsi savuverhon turvin syöksyveneillä vihollisen selustaan ja valtasi Jalguban klo 16.15 iltapäivällä. Kylästä vetäytyvä vihollinen sytytti palamaan taloja kylästä poistuessaan, mutta omat joukot onnistuivat sammuttamaan palavat rakennukset. Kylän valtauksen jälkeen 32.RajaJK yöpyi kylässä ja samalla varmisti pohjoisen suunnan. Illalla majuri Aho alisti 32.RajaJK:n sekä JääkOs. Jäntin II Pataljoonalle, joka oli aiemmin leiriintynyt lahden etelärannalle. Muodostettu osasto määrättiin hyökkäämään seuraavana päivänä Keski-Suisarin kylään. 7.10.1941 klo 5 aamulla 32.RajaJK ja Osasto Jäntti aloittivat hyökkäyksensä kohti pohjoista ja Keski-Suisarin kylää. Joukot eivät kohdanneet edetessään mainittavaa vastarintaa. Samaan aikaan II Pataljoona siirtyi myöskin kohti pohjoista ja saapui Jalgubaan. Edettyään noin 4 tuntia Osasto Jäntin ja 32.RajaJK:n joukot saapuivat Berasov Mostyn kylään. Sieltä hyökkäys jatkui edelleen ja klo 12.10 Keski-Suisarin kylä oli omien joukkojen halussa. Illemmalla klo 18.35 etenevät joukot saivat kosketuksen pohjoisempana eteneviin 1. Divisioonan joukkoihin.

Majuri Aho määräsi joukot pysähtymään tälle tasolle ja jäämään varmistukseen. Päivällä 32.RajaJK:n alistus JR50:lle päättyi. Seuraavana päivänä 8.10.1941 II Pataljoona joukot miehittivät vielä Suisaaren ja järjestivät varmistuksen moottoriveneillä pitkin Äänisen rannikkoa. Vastassa olleet vihollisvoimnat tällä alueella olivat olleet pääosin hajalle joutuneiden osastojen jäänteitä. Saatujen vankitietojen mukaan vastassa oli ollut JR63:n, JR1061:n ja JR24:n osia. Vihollisvoimat eivät olleet pystyneet minkäänlaiseen järjestelmälliseen vastarintaan, vaan taistelut olivat olleet lähinnä hajanaisten osastojen yksittäistä operointia. Suisaaren valtaukseen 8.10.1941 päättyi JR50:n hyökkäysvaihe jatkosodassa. Petroskoin valtauksen kunniaksi pidettiin sunnuntaina 12.10.1941 valtausparaati, johon JR50 osallistui eri yksiköistö kootulla paraatikomppanialla.

JR50:n tappiot 4.10.1941 ^[1]:

JR50	upseerit	aliupseerit	miehistö	yhteensä
kaatuneet	0	0	4	4
haavoittuneet	0	0	5	5

Sotapäiväkirjasivut

Alla olevien linkkien kautta pääsee suoraan sivun ajankohtaa vastaaville JR50:n pataljoonien sotapäiväkirjasivuille Kansallisarkistossa. Hakunopeus Arkistolaitoksen VAKKA-arkistotietokantaan saattaa palvelimen kuormitusasteesta johtuen vaihdella jonkin verran.

• Lue sotapäiväkirja I/JR50, 4.10.1941 alkaen
• Lue sotapäiväkirja II/JR50, 4.10.1941 alkaen
• Lue sotapäiväkirja III/JR50, 4.10.1941 alkaen

Lähteet:

• Vornan taistelutaivat Jalkaväkirykmentti 50 1941-1944, Kimmo Sorko 2007, ISBN 978-952-92-3069-3, sivut 115-120
• Kolmen rintaman rykmentti JR50 1941-1944, Kimmo Sorko 1988, ISBN 951-99965-5-9, sivut 142-148
• Keiteleen rannoilta kolmeen sotaan, Ääneseudun veteraanimatrikkeli, ISBN 958-91-5294-9
• Viisi sodan vuotta -Suomi II Maailmansodan myrskyissa, Korhonen Arvi, WSOY 1959

Viitteet:

• [1] Kolmen rintaman rykmentti JR50 1941-1944, Kimmo Sorko 1988, ISBN 951-99965-5-9, sivu 144