JR 50

Puolustusvoimien kuvakeskuksen 170 000 valokuvan tietokanta on laitettu esille nettiin osoitteessa: http://sa-kuva.fi/

Palvelukseenastumismääräys (http://www.propatria.fi/)

Kiristyneen kansainvälisen tilanteen vuoksi puolustusvoimissa määrättiin 17.6.1941 toimeenpantavaksi ripeästi Ylimääräiset Harjoitukset. Käskyn antoi ministeri, kenraali Rudolf Walden, joka samalla määräsi, että ensimmäinen YH-päivä oli 18.6.1941. Näiden harjoitusten mukana puolustusvoimien palvelukseen otettiin kaikkiaan noin 630000 miestä ja naista eli suunnilleen 16% maan koko väestöstä. Puolustusvoimien ylin johto oli keskitetty YH:n alkaessa muodostettuun Päämajaan, jonka kokoonpano oli suunnilleen samanlainen kuin Talvisodan aikana. Kenttäarmeijaan kuului nyt 16 Divisioonaa, 2 jääkäriprikaatia ja 1 rajavartiaprikaati, jotka olivat määrävahvuuksien mukaan varustettuja. Käytännössä ylimääräisten harjoitusten toimeenpano tarkoitti sitä, että maassa suoritettiin yleinen liikekannallepano. Tämä haluttiin suorittaa ilman suurta julkisuutta ja siksi määräykset reserviläisille toimitettiin postin välityksellä tai suojeluskuntapiirien kautta. Tiedotusvälineet pyrittiin pitämään toiminnasta sivussa. Reserviläisten keskuudessa käskyä noudatettiin hyvin, sillä ilman laillista estettä poissa olleita oli vähän. Miehet eivät kuitenkaan tienneet, olivatko he matkalla harjoituksiin vai sotaan.

JR 50 kuului kesäkuussa 1941 Keski-Pohjanmaan sotilasläänissä perustettuun 11 Divisioonaan. Ensimmäinen liikekannallepanopäivä oli mainittu 18.6.1941. Divisioonan esikunnan rungon muodostivat sotilasläänin esikunnan henkilöstö, jota täydennettiin Sisä-Suomen ja Helsingin suojeluskuntapiirien reservin upseereilla.

Divisioonan rungon muodostivat kolme jalkaväkirykmenttiä, JR8, JR29 ja JR50. Ensiksi mainittu oli varusmiesrykmentti yhtä pataljoonaa lukuun ottamatta, muut olivat reserviläisrykmenttejä. Sotilaslääni piti sisällään kaksi suojeluskuntapiiriä, Sisä-Suomen ja Kokkolan. Sisä-Suomen piirin esikunta sijaitsi Suolahdessa. Piirin päälliköstä evl Yrjö Nahista tuli JR50:n komentaja. Kokkolan piirin perustaman JR29:n komentajaksi määrättiin evl Paavo Susitaival ja JR 8:aa ryhtyi komentamaan ev Pietari Autti. Keski-Pohjanmaan sotilasläänin, esikunta Kokkolassa, komentaja ev Kaarlo Heiskanen vastasi perustetusta 11.Divisioonasta. Kaikki komentajuudet oli määrätty ennalta.

Tasavallan Presidentti Risto Rytin puhe 26.6.1941

Saksa aloitti hyökkäyksen Neuvostoliittoa vastaan 22.6.1941 klo 2.30. Kolme tuntia Saksan hyökkäyksen alkamisen jälkeen neuvostopommikoneet pommittivat Hangon ja Ahvenanmaan suunnilla suomalaisia linnakkeita ja laivoja. Lisäksi neuvostojoukot ampuivat Suomen alueelle itärajan eri suunnilla saamatta kuitenkaan vastaansa tulitusta Suomen puolelta. Paavo Talvelan muistelmista saa sellaisen kuvan, että Saksan sodanjohto olisi ilmoittanut Suomelle etukäteen päivän, jolloin hyökkäys Neuvostoliittoa vastaan aloitetaan ja että saksalaiset pyytävät Suomelta voimakasta iskua Leningradin suuntaan. Ilmeisestikin Neuvostoliitossa tunnettiin epävarmuutta ja huolta Nevan kaupungin turvallisuudesta, joten Neuvostoliiton ulkoministeri Molotov vaati illalla 23.6.1941 Suomen edustajalta selvitystä Suomen suhtautumisesta Saksan aloittamaan sotaan. Tähän ei kuitenkaan saatu enää vastausta, koska Neuvostoliitto oli katkaissut viestiyhteydet Moskovan ja Helsingin välillä. Aamulla 25.6.1941 neuvostoilmavoimat tekivät suurisuuntaisen ja suuria vaurioita aiheuttaneen hyökkäyksen eri osissa Suomea olevia asutuskeskuksia vastaan. Myös maarajoilla oli samaan aikaan aloitettu Suomen alueelle kohdistuva jatkuva tykkituli, minkä johdosta ylipäällikkö antoi luvan vastata tuleen. Joukkoja kiellettiin yhä ylittämästä valtakunnan rajaa. 28.6.1941 rintamajoukot saivat luvan aloittaa tiedustelun rajan taakse ja miehittää tyhjiksi jätettyjä maastokohtia.

Pääministeri Rangell, joka aluksi oli aikonut Eduskunnan suljetussa istunnossa illalla 25.6.1941 selittää Suomen edelleenkin pysyvän puolueettomuuskannalla, katsoi aamupäivällä tapahtuneen ilmahyökkäyksen muuttaneen kokonaan tilanteen. Eduskunta antoi hallitukselle yksimielisen luottamuslauseen ja Suomen todettiin olevan sodassa Neuvostoliiton kanssa.

Karjalan armeijan ryhmitys 10.7.1941

Ylipäällikkö antoi 28.6.1941 Saksan ylimmän sotilasjohdon esittämän toivomuksen mukaisesti käskyn armeijan joukkojen siirtymisestä hyökkäysryhmitykseen. Tässä ryhmityksessä päävoimat oli keskitetty Pyhäjärven-Korpiselän välille Karjalan Armeijaksi komentajanaan kenraaliluutnantti Eric Heinrichs. Päävoimat oli jaettu kahdeksi armeijakunnaksi, joiden välirajana oli Värtsilä. VII Armeijakuntaa alkoi komentamaan kenraalimajuri Hägglund alaisinaan 19. Divisioonan eversti Hannuksela ja 7. Divisioonan eversti Svensson. VI Armeijakuntaa taas alkoi komentamaan kenraalimajuri Talvela alaisinaan 11. Divisioonan eversti Heiskanen, 5. Divisioonan eversti Koskimies sekä I Jääkäriprikaatin eversti Lagus. Ennen liikekannallepanoa tehdyn puolustussuunnitelman mukaan eversti Heiskasen 11. Divisioonan lohkoksi oli määrätty armeijakunnan lohkon eteläosa Puhoksen tienoilla. Oikealla puolella oli II Armeijakunnan joukkoja ja vasemmalla 7. Divisioona. 11. Divisioonan lohkolla rajavartiointia suorittivat 14. Rajakomppania sekä 8. Prikaatin (JR8) varusmiespataljoonien osat.