JR 50

Puolustusvoimien kuvakeskuksen 170 000 valokuvan tietokanta on laitettu esille nettiin osoitteessa: http://sa-kuva.fi/

Eversti Heiskanen antoi JR50:n joukoille käskyn hyökätä Hyrsylän mutkaan kohteena Ignoila ja Hautavaara. Suunnitelman mukaan III Pataljoonan joukkojen oli kapteeni Saarelaisen johdolla edettävä Riiboinsuon länsipuolitse Suojoen yli ja siitä edelleen kohti Hautavaaraa. Niinikään oli III Pataljoonan vallattava strategisesti tärkeä rautatiesilta Hautavaaran ja Suvilahden välillä. Ignoilan etelä- ja länsipuolella olevien joukkojen oli suunnitelman mukaisesti aluksi vain sidottava vihollisen voimat ja sen jälkeen valmistauduttava etenemään joko Potkuselän tai Suvilahden suuntaan. Viimeksi mainitut joukot koostuivat II Pataljoonasta sekä osasta I Pataljoonan joukkoja mukaanlukien TstOs. Manninen.

Sotatoimet Hyrsylän mutkassa

Hyökkäystä edeltävänä päivänä eli 18.6. III Pataljoonan joukot olivat ylittäneet Suojoen kohtaamatta minkäänlaista vastarintaa. Samaan aikaan myös TstOs.Manninen ylitti niinikään Suojoen Riiboinkarin kohdalla. Ylitystä helpotti se, että alueen suoperäinen maasto synnytti joen ylittäville joukoille suojaavan sumuvaipan. Etenevät joukot liikkuivat aikaisemmin tiedusteltuja reittejä pitkin kohti tavoitealueitaan kohtaamatta lainkaan vastarintaa.

Klo 5.15 etenevä TstOs.Manninen katkaisi tien muutaman kilometrin Ignoilasta Hautavaaran suuntaan Ahvenlammen kylän pohjoispuolelta. Osaston eteneminen pysähtyi voimakkaaseen vihollisen tykistön ja panssarien tuleen. Avustaakseen osaston etenemistä III/KTR 4 ampui tulipeitteen klo 8.25 Ahvenlammen eteläpuolelle ja 20 minuutin kuluttua Ignoilan tykistöryhmä sekä alueella oleva raskas patteristo liittyivät tykistövalmisteluun.

III Pataljoonan oli määrä ehtiä tavoitteeseensa klo 6 mennessä. Sen eteneminen oli kuitenkin paljon laskettua hitaampaa ja se oli hyökkäysryhmitysalueellaan vasta klo 11. Tärkeitä Suojoen siltoja valtaamaan kapteeni Saarelainen lähetti yhden joukkueen, jonka voimat eivät tehtävään riittäneet. Yhteydet katkeilivat rykmentin ja III Pataljoonan välillä yhtenään. Kun eversti Heiskaseen saatiin vihdoin yhteys, hän määräsi pataljoonan hyökkäämään Suojoen siltoja vastaan heti koko voimallaan. Pataljoonan eteneminen jatkui kuitenkin edelleen hitaasti ja se saavutti Hautavaara-Suojärvi maantien vasta iltapäivällä. Viholliseen ei saatu kosketusta etenemisen aikana.

Koska TstOs.Mannisen eteneminen Ignoilan pohjoispuolella oli pysähtynyt, suunnattiin Ignoilaa vastaan nyt uusi isku etelästä. Klo 8.25 ammuttu tykistön tuli-isku lamaannutti vihollista niin, että I Pataljoona onnistui ylittämään Suojoen hyvin. Joukot valtasivat Ignoilan edeten sinne kaakon ja lounaan suunnasta ja aloittivat heti perääntyvän vihollisen takaa-ajon. Ahvenlammen kylä vallattiin kiivaiden taisteluiden jälkeen ja samalla saatiin yhteys Tst.Os. Manniseen, jonka avustuksella aloitettiin vihollisen kiivas takaa ajo kohti Hautavaaraa. Kärjessä etenivät jääkärijoukot ja rykmentin komento-osasto seurasi autoilla eteneviä joukkoja. I ja II pataljoonan joukot seurasivat tietä pitkin marssien etenevää kärkeä.

Hautavaaran ja Suojoen strategisesti tärkeiden siltojen valtaus

JR50:n joukot saavuttivat Hautavaaran kylän noin klo 17 ja leiriytyivät kylän eteläpuolelle. Seuraavana päivänä 20.8. I pataljoona valtasi Hautavaaran kylän tykistön tuli-iskun jälkeen. Majuri Aho antoi määräyksen, että hyökkäys piti aloittaa klo 14. III/KTR 4 ampui tulivalmistelun, jonka aikana 6. ja 8. komppania ylittivät Suojoen. Klo 15.25 siltoja suojannut räjäytysmiehistö tuhottiin ja räjäytyspanokset tehtiin vaarattomiksi. Iskun seurauksena vihollisjoukot perääntyivät sekasorron vallassa kohti Suvilahtea, siis kohti Suomea. Eversti Heiskanen sai AK:lta luvan jatkaa etenemistä Suvilahteen saakka -siis suoraan kohti länttä- ja tällä tavoin auttaa saksalaisten joukkojen etenemistä itään.

Suvilahden taistelu

Ahon rykmentti aloitti seuraavaksi vihollisen raivoisan takaa-ajon kohti Suvilahtea. Kärjessä etenivät jälleen kerran nopealiikkeiset polkupyöräjoukot, joille oli annettu määräys pysyä koko ajan kosketuksessa perääntyvään viholliseen. Komentaja itse seurasi joukkojaan välittömästi polkupyöräkärjen jäljessä. Noin 1 km Suvilahdesta itään syntyi kiivas taistelu, kun vihollisen joukot asettuivat puolustukseen ja omien joukkojen polkupyöräkärki oli liian heikko vastarinnan murtamiseen. Muu osa rykmentistä oli vielä matkalla kohti Suvilahtea ja ei siten voinut tukea kärkijoukkoja vastuksen murtamisessa. Vihollisenjoukkojen tilanne Suvilahdessa oli vaikea ja taistelussa oli kysymys Neuvostojoukkojen huoltotien hallinnasta. Suvilahden tienristeys vallattiin 21.8. klo 00.30 ja siihen kiinnijääneet vihollisjoukot motitettiin. III Pataljoona saapui marssien Suvilahden tietä pitkin I Pataljoonan jäljessä klo 3 yöllä. Vihollinen yritti raivoisasti läpimurtoa motista aamuyöstä klo 4.10 siinä kuitenkaan onnistumatta. Vielä seuraavana päivänä klo 11.25 vihollisjoukot yrittivät turhaan kahden pataljoonan voimin läpimurtoa. Suvilahden taistelussa vihollisjoukot menettivät kaiken elävän voimansa ja kalustonsa.

Hyrsylän mutka

Suomelle kuuluessaan Hyrsylä kuului Suojärven kuntaan ja se sijaitsi valtion muusta alueesta lähes kuroutuneella Venäjän puolelle työntyvällä alueella nk. Hyrsylän mutkassa. Erikoinen rajalinjaus oli alun perin muodostunut 1600-luvun alussa Stolbovan rauhan rajankäynnin yhteydessä. Hyrsylän mutkan alueella oli kolme kylää, Hyrsylä, Ignoila ja Hautavaara. Ne ovat edelleen 2000-luvulla Venäjällä asuttuja kyliä.^[1]

Alla erittäin tarkka kartta Hyrsylänmutkasta. Karttakuvan koko on 5,7Mb, joten sen lataaminen saattaa hitaammalla nopeudella kestää jonkin aikaa. (Lähde:joni.paananen@luukku.com, Viitasaari) Kartan resoluutiota voi säätää selaimen CTRL ja +/- näppäinyhdistelmällä.

Hyrsylän mutka

JR50:n tappiot 19.-21.8.1941 ^[2]:

JR50	upseerit	aliupseerit	miehistö	yhteensä
kaatuneet	2	2	7	11
haavoittuneet	2	6	23	31

Vihollisjoukot	yhteensä
kaatuneet	noin 150
vankeja	noin 40

Sotapäiväkirjasivut

Alla olevien linkkien kautta pääsee suoraan sivun ajankohtaa vastaaville JR50:n pataljoonien sotapäiväkirjasivuille Kansallisarkistossa. Hakunopeus Arkistolaitoksen VAKKA-arkistotietokantaan saattaa palvelimen kuormitusasteesta johtuen vaihdella jonkin verran.

• Lue sotapäiväkirja I/JR50, 19.08.1941 alkaen
• Lue sotapäiväkirja II/JR50, 19.08.1941 alkaen
• Lue sotapäiväkirja III/JR50, 19.08.1941 alkaen

Lähteet:

• Vornan taistelutaivat Jalkaväkirykmentti 50 1941-1944, Kimmo Sorko 2007, ISBN 978-952-92-3069-3, sivut 53-66
• Keiteleen rannoilta kolmeen sotaan, Ääneseudun veteraanimatrikkeli, ISBN 958-91-5294-9

Viitteet:

• [1] http://www.suojarvi.fi
• [2] Kolmen rintaman rykmentti JR50 1941-1944, Kimmo Sorko 1988, ISBN 951-99965-5-9, sivu 63