Elokuvat
Puolustusvoimien kuvakeskuksen 170 000 valokuvan tietokanta on laitettu esille nettiin osoitteessa: http://sa-kuva.fi/
Framom Främsta linjen -Etulinjan edessä (2004 Åke Lindman)
Åke Lindmanin ohjaama Etulinjan edessä on tarina suomenruotsalaisen JR 61:n vaiheista Syvärillä ja Kannaksella
jatkosodan aikana. Keväällä 1942 nuori vänrikki Harry Järv (Tobias Zilliacus) saa komentoonsa tukikohta Dammen
Syvärillä. Järv osoittaa nopeasti taitonsa kaukopartioiden järjestäjänä ja saa osakseen miestensä kunnioituksen
ja luottamuksen. Suorittaessaan miehistöineen tehtävää vihollislinjojen takana syksyllä 1943 Järv haavoittuu
vaikeasti. Matka omien luokse on taistelua eloonjäämisestä.
Keväällä 1944 alkaa marssi evl. Alpo Marttisen johdolla kohti Kannasta, missä vihollinen valmistelee suurhyökkäystä.
Suomalaisten tappiot ovat raskaat, mutta yhdessä tehokkaan tykistön kanssa JR61 pitää asemansa ja venäläisten hyökkäys
torjutaan. Tienhaara, Suomen lukko, kestää ja tie Helsinkiin pysyy suljettuna.
Etulinjan edessä on kunnianosoitus sotaveteraanejamme kohtaan ja samalla arvokas tallenne katoamassa olevan aikakauden
muistoista. Elokuva on ensimmäinen Suomessa tehty ruotsinkielinen sotaelokuva ja se perustuu todellisiin tapahtumiin
ja henkilöihin.
Rukajärven tie (1999 Olli Saarela)
Jatkosodan ensimmäiset päivät kesällä 1941. Nuoren luutnantti Perkoilan osasto saa käskyn siirtyä ensilinjaan Repolan kylään. Sinne on komennettu myös hänen kihlattunsa lotta Kaarina Vainikainen. Perkoila pyytää aseman uhanalaisuuteen vedoten Kaarinan palauttamista takalinjaan, johon hänen esimiehensä suostuukin. Rakastavaisten jälleennäkemisen ilo jää lyhyeksi. Kaarina lähtee haavoittuneiden kuljetusautolla linjojen taakse ja Perkoila lähtee suorittamaan vaarallista tiedustelutehtävää venäläisten puolelle. Sitten Perkoila saa esikunnasta tiedon, että venäläiset partisaanit ovat tuhonneet kuljetuskolonnan. Suruviestin myötä alkaa Perkoilan henkilökohtainen sota.
Talvisota (1989 Pekka Parikka)
Talvisota on lapualaisen jalkaväkirykmentin ja sotamies Martti Hakalan (Taneli Mäkelä) sankaritarina. Se on armottoman realistinen kuvaus lakeuden miesten taistelusta Taipaleenjoella minikymmenkertaista vihollista vastaan. Nämä miehet eivät halunneet sankareiksi, mutta he taistelivat, koska se oli heidän velvollisuutensa. Mitään kyselemättä ja hammasta purren he täyttivät ystävien ja veljien riveihin jättämät aukot -Meiltä voidaan vaatia, mutta paha on meiltä väkisin tulla mitään ottamahan.
Tuntematon sotilas (1985 Rauni Mollberg)
Välirauhan aikana itäsuomalaisen korpivaruskunnan konekiväärikomppaniassa tehdään lääkärintarkastus ja harjoitellaan tulevia taisteluita varten. Kesäkuussa tulee lähtökäsky kohti tuntematonta ja komppania kuljetetaan itärajalle. Upseerit kuuntelevat vakavina radiosta ministerin puhetta lopullisesta voitosta ja vallatussa Petroskoissa on jo aloitettu suomalaisten voitonjuhlat. Kesällä 1944 alkaa Neuvostoliiton suurhyökkäys ja suomalaisten perääntyminen. Kirjailija Väinö Linna antoi täyden tukensa Rauni Mollbergin elokuvahankkeelle ja oli alun alkaen mukana sen käsikirjoitustyössä. Vaikka Edvin Laineen ohjaus puolsi paikkaansa, Tuntemattoman sotilaan uudelleen filmauksen haluttiin löytävän uusia näkökulmia. Näyttelijät ovat nuorempia, koska johtoajatuksena on nuoren ihmisen tie sotaan ja sen mielettömyyteen. Se on samalla kunnianosoitus niille, jotka ovat käyneet sen kaiken läpi.
Tuntematon sotilas (1954 Edvin Laine)
Kesä 1941. Itäsuomalaisen varuskunnan konekiväärikomppania saa käskyn luovuttaa ylimääräiset varusteet. Komppania siirretään rajan pintaan. Seuraavana aamuna miehet heräävät tykkien julinään -sota on alkanut. Suomalaiset joukot hyökkäävät ja etenevät nopeasti rajan yli. Joukkueen hermoilevat ensikertalaiset saavat tulikasteensa. Miehet tulevat tutuiksi kuoleman ja sodan armottomat arjen kanssa. Vähälukuisina ja huonosti varustettuina he taistelevat ylivoimaista vihollista vastaan. Sankaritekojen ja -vainajien lista on loputon. Edvin Laineen kuolematon tulkinta Väinö Linnan sotaromaanista Tuntematon sotilas on kappale uljainta suomalaista elokuvahistoriaa. Se on kiistattomasti kaikkien aikojen rakastetuin kotimainen elokuva. Tuntematon sotilas on voittanut 7 Jussi-palkintoa ja elokuva on myyty yli 40 maahan.
Lupaus (2005 Ilkka Vanne)
Kolme nuorta naista päättää liittyä sodan syttyessä lottiin. Anna päätyy ilmavalvontaan, Mona eläinlääkintään ja Ruth kenttäsairaalaan. Jokainen heistä saa koulutuksen tehtäväänsä, mutta sotaan ei pysty täysin valmistautumaan. Kukaan heistä ei osaa edes aavistaa, mitä annettu lottalupaus tulee heiltä vaatimaan. Ilkka Vanteen ohjaama elokuva seuraa viittä vuotta Monan, Annan ja Ruthin elämästä vuodesta 1939 vuoteen 1944. Tarinan päärooleissa ovat Laura Birn, Karoliina Vanne ja Hanna Lekander. Mukana myös Pertti Sveholm, Miitta Sorvali, Kari Hietalahti, Turkka Mastomäki, Kai Lehtinen ja Anja Pohjola.
Jatkosodan katsaukset I (Hyökkäävät kamerat) ja II (Kamerat asemissa)
Kansallinen audiovisuaalinen arkisto on toimittanut tämän ainutlaatuisen julkaisun, joka sisältää kaikki Puolustusvoimain alkuperäiset uutiskatsaukset jatkosodasta sellaisina kuin aikalaiset ne näkivät. Vuosien 1941-1944 aikana filmattiin yhteensä 88 dokumenttia, joissa esitettiin reportaaseina hyökkäys- ja asemasodan vaiheita. Lisäksi kamera taltioi monipuolisesti kotirintaman tapahtumia ja siviiliväestön elämää. Katsausten tekijöinä olivat rintamalla tiedustelukomppanioiden ja pääkaupunkiseudulla Valtion Tiedotuslaitoksen ja Päämajan TK-kuvaajat. He olivat suurimmaksi osaksi elokuva-alan tunnettuja konkareita. Nämä arvokkaat sotadokumentit antavat myös jälkipolville mahdollisuuden tutustua historiallisesti merkittävän aikakauden kohtalonhetkiin.
Tali-Ihantala (2008 Åke Lindman)
Tali-Ihantala on tiukasti tositapahtumiin perustuva episodielokuva Suomen itsenäisyyden pelastaneesta torjuntavoitosta, jolloin Suomen kohtalo oli yksistään sotilaidemme käsissä. Koko Pohjolan suurimpaan taisteluun osallistui yhteensä 150000 venäläistä ja 50000 Suomalaista sotilasta. Menetykset ja tappiot olivat musertavia linjan molemmin puolin. Elokuvassa kerrotaan episodein yksittäisistä miehistä ja yksiköistä taistelussa, josta selviytyminen vaati paitsi onnea myös kestämään epäinhimillistä kovuutta ja raakuutta. Vain harvat selvisivät hengissä ja heistä vielä harvempi on edelleen elossa. Tämä on tarina heistä kaikista, jotka puolustivat maatamme. Tali-Ihantala 1944 on Åke Lindmanin suurelokuva ja SUOMI 90 FINLAND juhlavuoden virallinen elokuva.
Sissit (1963 Mikko Niskanen)
Sissit oli Fennadan 50. ja Mikko Niskasen toinen elokuva. Opiskeltuaan Moskovassa ja debytoituaan Paavo Rintala -sovituksella Pojat (1962) Niskanen ryhtyi välittömästi muokkaamaan Paavo Rintalan uutta romaanikäsikirjoitusta elokuvaksi. Sissiluutnantti ei tällöin ollut vielä ilmestynyt eikä Rintala joutunut lottien kunniasta moraalisesti närkästyneiden kansalaisten ajojahdin kohteeksi. Kirja ja elokuva ilmestyivät markkinoille lähes samanaikaisesti, mutta kirjan herättämä kohu ei juuri koskettanut Niskasen elokuvaa, jonka runko kuitenkin on sama: kuvaus tappamisesta ja omantunnontuskista, ”taudista”. Rintalan laestadiolainen puoli puuttuu ymmärrettävästi Sisseistä, vaikka Jouni Apajalahti olikin käsikirjoitusryhmässä antamassa autenttisuutta Takalan kriiseille ja kenttäpapin hahmolle. Elokuva on rakennettu takautuman muotoon. Sissijoukkueen jäsenet kokoontuvat viettämään kaatuneiden muistojuhlaa, käyvät haudoilla ja aloittavat ryyppäämisen. Nousuhumalan vaikutusta tehostetaan useaan kertaan pöydän ympäri kiertävällä kamera-ajolla, joka puhtaasti teknisenä suorituksena olisi kunniaksi kenen tahansa ohjaajan ammattitaidolle. Asetelman lataamista yhteisistä muistoista kasvavat esiin joukkueen viimeiset vaiheet Murmanskin radan tuntumassa ennen sodan päättymistä.
Tyttö astuu elämään (1943 Orvo Saarikivi)
Eletään kevättä 1941. Yläluokkainen Elli Arho liittyy lottiin, vaikka on alkuun vastahakoinen ajatukselle. Kun valtioiden johtajat päättävät aloittaa sotatoimet, Elli saa siirron rintamalle lottaystäviensä Lillukan ja Ainon kanssa. Matkalla Elli tapaa luutnantti Tanin, joka suitsii nuorten naisten intoa painottamalla sodan raakuutta. Tytöt palvelevat kanttiinissa eräässä tuhotussa kaupungissa. Heti alkajaisiksi he joutuvat ilmahyökkäykseen. Kanttiinissa tytöt paitsi tarjoilevat, myös kuuntelevat sotamiesten lauluja ja murheita. Elli tapaa myös veljensä, joka on läpikulkumatkalla komennuspaikkaansa. Yhden tytöistä pitää lähteä rintamalle kenttäkanttiiniin; vedetään pitkää tikkua ja tehtävä lankeaa Ellille. Nostomies Mälli ajaa Ellin sisään rintaman tilanteeseen. Mällin kanssa Elli käy eräässä sotilassairaalassa, missä hän järkyttyy nähtyään vaikeasti haavoittuneita. Etulinjalla Elli kohtaa jälleen luutnantti Tanin, heidän välilleen alkaa kehkeytyä romanssinpoikanen. Myös Mälli on kiinnostunut kauniista lotasta, mutta Elli torjuu hänen kosintansa kohteliaasti. Kun neuvostopartio hyökkää läpi linjojen, Mälli haavoittuu ja Elli joutuu puna-armeijan upseerin vangiksi. Tani tulee pelastamaan Elliä, Mällin onnistuu ampua punaupseeri, jonka jälkeen hän kuolee Ellin syliin. Ellin veli tulee paikalle Lillukan ja Ainon kanssa ja suosittaa siskolleen lomaa. Junamatkalla Elli törmää Taniin, jolle on annettu kahden viikon toipumisloma. Karaistunut Elli kertoo nyt olevansa täysin tietoinen sodan raakuudesta. Kotona isä huomaa ettei Elli ole entisensä. Tyttö kutsuu Tanin vierailulle, seuraa molemminpuolisia rakkaudentunnustuksia. Kumpainenkin palaa lyhyen, onnellisen loman jälkeen rintamalle. Nuorta rakkautta varjostavat kaikkialla vaaniva kuolema ja epätietoisuus tulevaisuudesta. Silti Elli ja Tani jaksavat uskoa huomiseen. Tyttö astuu elämään kiellettiin jatkosodan jälkeen. Teos määrättiin hävitettäväksi, mutta siitä säilyi pelasteduplikaatti, jonka ääni on kuitenkin osittain tuhoutunut. Elokuva sai huonon yleisövastaanoton muualla paitsi Helsingissä, jossa sen katsojaluvut nousivat jonkin verran vuoden 1943 keskitason yläpuolelle.
Äideistä parhain (2005 Klaus Härö)
Elokuva kertoo Eero Lahti -nimisen pojan (lapsena Topi Majaniemi, aikuisena Esko Salminen) tarinan. Eeron isän (Kari-Pekka Toivonen) kuoltua talvisodassa pojan äiti (Marjaana Maijala) vaipuu syvään masennukseen ja päättää lähettää pojan sotalapseksi Ruotsiin. Ruotsissa Eero sijoitetaan erääseen skånelaiseen perheeseen. Tarina kuvaa muun muassa Eeron hankaluuksia ylittää ruotsin kielimuuri sekä hänen uuden äitinsä Signen (Maria Lundqvist) tuntemaa mielipahaa, sillä kasvattiäiti olisi tahtonut perheeseen pojan sijasta tytön. Sen lisäksi Eero ikävöi kovasti takaisin biologisen äitinsä luokse ja pelkää jatkuvasti joutuvansa hylätyksi. Pääosissa ovat Topi Majaniemi, Marjaana Maijala, Esko Salminen, Michael Nyqvist, Maria Lundqvist ja Aino-Maija Tikkanen.
Pojat (1962 Mikko Niskanen)
Saksalainen sotilasosasto sijoittuu Ouluun kesällä 1941. Raksilan pojat Immu, Jake, Pate, Matti ja Urkki seuraavat ihaillen saksalaisten marssia läpi kaupungin. Sotilasjunan ohittaessa aseman pojat ansaitsevat taskurahoja myymällä juomia. Iltaisin he väijyvät saksalaisten sotilaitten ja kaupungin naisten seurustelua ja joutuvat tappeluun Tuiran poikien kanssa. Kerran pojat saavat kuulla ylimääräisestä öisestä sotilasjunasta, mutta yrittäessään tehdä kauppoja he huomaavat kauhukseen, että juna on täynnä ruumiita. Sankarihautajaisten ja vapaussodan sotilaspojan Onni Kokon esimerkin innostamana Immu yrittää liittyä sotilaspoikiin, mutta hänen vanhempi veljensä likka estää sen. Sen sijaan pojat päättävät osoittaa sankaruuttaan suojelemalla yksinäisiä naisia, jotka suhtautuvat hankkeeseen huvittuneina tai hyvin epäluuloisesti. Leikki päättyy kun Jake muiden närkästykseksi ryöstää erään naisen käsilaukun. Kesän 1944 suurhyökkäyksen myötä suomalaisten sotilaiden lomat peruutetaan ja saksalaiset valmistelevat lähtöä kaupungista. Jaken äiti muuttaa asumaan koululle, saksalaisten esikuntaan. Tuiran pojat houkuttelevat Raksilan pojat mukaansa varastamaan rynnäkkötykin ammuksen asemalla seisovasta tavaravaunusta. Pojat riitaantuvat saaliista ja ammus räjähtää sitä kantavan Tuiran pojan kaatuessa. Räjähdyksessä kaksi Tuiran poikaa kuolee ja muut kolme rampautuvat. Immun perhe saa tiedon likan kaatumisesta. Immu kokee isänmaallisen innostuksen ja aikoo ilmoittautua vapaaehtoiseksi, mutta hänen intonsa laantuu, kun hän näkee Liisan saksalaisen sotilaan seurassa. Jake saa kuulla kotiinsa yllättäen muuttavalta isänsä uudelta naiselta, että hänen äitinsä on lähtenyt saksalaisten mukana. Hän ryntää tyhjälle koululle ja muistelee heidän viimeistä tapaamistaan. Vahtimestari kertoo, että saksalaisten viimeinen kuljetus on lähdössä asemalta. Jake juoksee asemalle välittämättä muiden poikien huudoista, että sota on loppunut, on tehty rauha. Hän syöksyy lähtevän junan perään, yrittää hetken roikkua mukana, kunnes putoaa maahan ja jää makaamaan kiskojen väliin. Pääosissa ovat Pentti Tarkiainen, Vesa-Matti Loiri, Liisa Nevalainen ja Kauko Helovirta.
Hylätyt talot, autiot pihat (2000 Lauri Törhönen)
Hylätyt talot, autiot pihat on Laila Hietamiehen romaaniin perustuva koskettava tarina naiskohtaloista kotirintamalla. Suontaalle muuttanut kyläkoulun opettaja Martta (Jonna Järnefelt) joutuu mukaan sodan melskeeseen avioituessaan taisteluihin lähtevän Aarnen (Mats Långbacka) kanssa. Martan tukena pelon ja surun hetkinä on naapuritalon nuoriemäntä Helmi Elisa (Sari Puumalainen). Yhdessä naiset lähtevät evakkomatkalle ja päätyvät Viipuriin, jossa he tapaavat Aarnen ja majuri Karjalaisen (Carl-Kristien Rundman). Kun rintamalinja lopulta murtuu, Aarne ja Helmi Elisa haavoittuvat. Paljon ehtii kuitenkin tapahtua, ennen kuin heidän matkansa kohti turvallisempia seutuja voi alkaa.
Lähteet:
- http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_suomalaisista_sotaelokuvista