Yhteenvetoa alkutaisteluista
Puolustusvoimien kuvakeskuksen 170 000 valokuvan tietokanta on laitettu esille nettiin osoitteessa: http://sa-kuva.fi/
Tykistön tuki JR50:n hyökkäyksessä oli puutteellista
Rykmentin taistelut Jänisjärven pohjois- ja itäpuolella muodostuivat erittäin raskaiksi. Tämä johtui siitä, että taistelualueen maasto oli hyökkääjälle epäedullista. Alue oli hyvin kumpuilevaa maastoa, paikoin jopa lähes äkkijyrkkiä kukkuloita. Lisäksi vihollisella oli ollut runsaasti aikaa varustaa asemansa kuntoon ja laatia tykistön sekä heittimien tulisuunnitelmat kuntoon. Omien joukkojen hidastuva eteneminen antoi myös viholliselle mahdollisuuden tuoda uusia voimia kriittisiksi muodostuviin kohteisiin.
Vihollisen voimakas tykistötuli katkoi lisäksi omien joukkojen viestiyhteyksiä ja siten ylemmissä johtoportaissa ei aina ollut selvää kuvaa taisteluiden etenemisestä. Evl Nahi käytti rykmentiään siten, että sen voimat hajosivat taisteluiden kuluessa ja lisäksi alistukset muille yksiköille heikensivät varsinkin majuri Lieskan I Pataljoonaa. Jalkaväen ja tykistön yhteistyö ontui pahasti. Omat joukot saattoivat edetä epähuomiossa oman tykistön suunnitellulle tulialueelle tai sitten tykistön tuli puuttui kokonaan. Viestiyhteydet omien pataljoonien ja tykistön välillä katkeilivat vihollisen tykistön keskityksissä.
Hyökkäyksen hidas eteneminen ja JR50 johtoportaissa joskus vallinnut päättämättömyys kiristivat armeijakunnan komentajan kenraalimajuri Talvelan ja rykmentin komentajan evl Nahin suhteita. Lisäksi Talvelan mielestä rykmentin esikunta oli liian kaukana taistelevista joukoista. Nämä kaikki johtivat lopulta siihen, että evl Nahi menetti rykmenttinsä ja tilalle tuli uusi komentaja majuri Martti Aho 11. Divisioonan operatiiviseltä osastolta.
Lähteet:
- Kolmen rintaman rykmentti JR50 1941-1944, Kimmo Sorko 1988, ISBN 951-99965-5-9, sivut 47-49
- Keiteleen rannoilta kolmeen sotaan, Ääneseudun veteraanimatrikkeli, ISBN 958-91-5294-9