Vanhan Äänekosken Kotiseutuyhdistys ry

Yhdistyksemme toimialue oli perustamisvuodestamme 1962 alkaen "Vanha Äänekoski" eli silloiset Äänekosken, Suolahden ja Äänekosken maalaiskunnan kunnat. Nykyisin nuo kunnat ovat yhdistyneet Äänekosken kaupungiksi (1973 maalaiskunta ja Suolahti v. 2007 alusta). Lisäksi Konginkangas liittyi 1993 ja Sumiainen 2007 Äänekosken kaupunkiin. Yhdistyksen sääntöjen (uusittu viimeksi 2012) mukaan se toimii alueella, joka tänään tarkoittaa myös entisiä Sumiaisten ja Konginkankaan kuntia. Konginkankaalla vilkkaasti toimivan Konginkankaan kotiseutukerho Kömin kilta ry.:n alueella olemme kuitenkin lähinnä vain yhteistyön merkeissä

Yhdistyksemme toiminta on monipuolista, kuten kotiseututyöltä voi odottaakin. Mikäli haluat toimintaa ihmisten parissa, voit haastatella ihmisiä, olla mukana näyttelyjen ja tapahtumien järjestämisissä tai vaikka kotiseutukävelyitä organisoimassa. Mikäli olet enemmän tutkijatyyppi, arkistossamme ja seudullamme on paljon tutkimattomia erilaisia asioita. Yhdistys ohjaa ja antaa vihjeitä itseäsi kiinnostavien aiheiden etsimisessä. Sukututkimus on yksi suosittu osa, mutta arkistotyö yleensä on moninaista alkaen esihistoriasta nykypäivien tapahtumiin ja henkilöihin. Ympäristö on meille hyvin tärkeä, sillä puhtaan ja viihtyisän kotiseudun vaalimisessa ei ole rajaa pienissä tai suurissa asioissa. Mikäli et ole innostunut kokouksien tai palavereiden suunnittelutöihin, kotiseuturetkeilijälle ja luonnossaliikkujalle on paljon nähtävää ja tehtävää. Etsimme vanhoja rajoja, eränkäyntiä, kasvillisuuden ja eläimistön muutoksia, näköalapaikkoja ja pyrimme kehittämään luonto- ja retkeilypolkuja koko perheelle. Samalla voi tutkia luonnon tilaa ja auttaa maanomistajia ja viranomaisia löytämään epäkohtia tai suojeltavia aiheita. Mikäli tulet jonkun toisen harrasteen piiristä, yhteistyö eri järjestöjen välillä odottaa Sinua. Voit vaikka etsiä ja ehdottaa sopivaa nimistöä uusille asutusalueille. Kotiseutuyhdistyksen kenttä on yhtä laaja kuin kotiseudun toiminta. Se syntyy meistä jäsenistä!

Hallituksen tämänhetkiset henkilöt ja osoitteet löydät päävalikon yhteystiedoista. Jäseneksi liittymisellä on niinikään oma alavalikkonsa. Mikäli et halua jäseneksi mukaan toimintaan, mutta haluat antaa mielestäsi tärkeistä kotiseutuasioista palautetta, sitä varten on päävalikossa palautesivu. Voit tietenkin osallistua kotiseututapahtumiimme vaikket jäsen olisikaan. Hallituksen jäseniin voit ottaa yhteyttä myös suoraan.

Vanhan Äänekosken Kotiseutuyhdistyksen unelmana on luominen oman museotoiminnan nostaminen Suolahden historiallisessa taajamassa yleisön tavoitettavaksi. Kotiseutuarkisto puolestaan olisi koko Ääneseudun paikka, jossa lukuisat paikalliset pienet yhdistys-. talo-, liike- ja henkilöarkistot voivat tallettaa aineistoaan turvallisesti ja taata näin merkittäville tiedoilleen jatkossakin käyttömahdollisuuden niin tutkijoille kuin muuten kiinnostuneille. Yhdistys on kirjannut myös useita kulttuuri- ja muistokohteita, joita yritetään ehtiä merkitä asiallisin tiedoin ennen kuin joku tuhoaa paikan tietämättömyyttään. Hirvaskankaan tienristeys on esimerkki viime hetken merkitsemisestä –ja tämä yli 200 vuoden takainen Suomen historiaan kuuluva paikka on edelleen kasvava kotiinkulku- ja ohikulkureitti, jossa kotiseutua sekä syntyy että vaarantuu.

Yhdistyksen näkyvintä toimintaa on vuosittainen Pässinrata-lehden julkaiseminen. Lehden nimi on otettu seudun kehittymiselle tärkeän yksityisen Suolahti-Äänekoski-radan mukaan. Yleensä loppuvuonna julkaistavasta lehdestämme on tullut odotettu ilmestys, jolla on myös tärkeä merkitys yhdistyksen taloudelle. Yhdistyksen hallituksen jäseninä on vuosikymmenien aikana ollut toista sataa henkilöä, ja näin uusia ideoita on löydetty samaa tahtia, kun alue on uudistunut. Museoesineiden ja äänitearkiston digitointi sekä kulttuuritapahtumien järjestäminen on pari viime vuotta ollut yhdistyksen päätoimintaa. Ehkäpä yhteys Sinun ja kotiseudun välillä syntyykin seudulla liikkumisen ja digitaalisen tiedonvälityksen yhteyksin? Pässinrata -rata aikanaan yhdisti sisäisesti kotiseutuamme. Nyt kotiseutuun voi yhdistyä kaikkialta, mutta sen muistamisessa tarvitaan yhä sen vaalijoita ja digitaalista sekä paperista kotiseutuarkistoa.