Sankarivainajat Äänekoskelta
Aineistossa ovat mukana kaikki Äänekoskelta sotaan lähteneet sekä sotatoimissa 1939-1945 kaatuneet tai kadonneet henkilöt.
Tilastot
Keskisen Suomen miehet osallistuivat sotavuosiemme 1939-1945 taisteluihin talvisodan aikana pääosin 10.divisioonan ja jatkosodan aikana 11.divisioonan joukoissa. Talvisodan aikana Äänekoskelta sotaan lähteneistä kaatui tai katosi tiettävästi 59 ja vastaavasti jatkosodan ajalta 103 miestä. Sotavuosiemme kokonaistappio Äänekoskelta sotaan lähteneiden osalta oli siten noin 162 kaatunutta tai kadonnutta sotilasta. Seuraavassa tarkastellaan hieman millaisia nämä kaatuneet sotilaat olivat.
Perhesuhteet

Suuri osa kaatuneista tai kadonneista oli nuoria alle 25-vuotiaita miehiä, joten oli varsin luonnollista, että he eivät vielä olleet paljolti perustaneet perheitä. Tässä aineistossa mukana olevat kaatumiset tai katoamiset tuottivat talvisodan aikana 23 sotaleskeä ja 56 isästään sotaorpoa lasta tai nuorta. Vastaavasti jatkosodan aikana sotaleskiä tuli 22 ja sotaorpoja lapsia 43. Yhteensä sotavuotemme 1939-1945 jättivät siten jälkeensä tässä aineistossa oleviin perheisiin yhteensä 45 sotaleskeä ja 99 isästään sotaorpoa lasta tai nuorta.
Perheiden rakenne
Alla olevassa perheiden rakennetta esittävässä kuvaajassa on hieman pureuduttu siihen millaisiin perheisiin nämä onnettomuudet sattuivat. Kuvassa kaatuneiden miesten perheet on ryhmitelty niiden lapsiluvun mukaisiin luokkiin. Perheluokat tarkoittavat sitä, kuinka monta lasta perheeseen kuului ja ne on esitetty kaavion x-akselilla. Y-akselilla on eri perheluokkien sisällä olevien perheiden lukumäärä ja niiden %-osuus kaikista perheistä. Taulukosta nähdään esimerkiksi, että aineistossa on ollut mukana 18 kpl yhden lapsen perheitä ja että niiden lukumäärä kaikista aineiston perheistä on ollut noin 44%. Hieman yli 60% perheistä olikin pieniä yhden tai kahden lapsen kokoisia, mutta mukana oli myös joitakin suurempia 4-,5- tai 6-lapsisia perheitä ja yksi jopa 10-lapsinenkin perhe, jonka isä kaatui.

Aineistossa olevien lasten iät vaihtelivat hyvin paljon. Vanhimmat isästään sotaorvoiksi jääneet lapset tai nuoret olivat syntyneet pitkin 1920-lukua, joten he olivat orvoksi jäädessään 10-25 vuoden ikäisiä ja siten osittain jo aikuisia. Näissä oli tapauksia, joissa rintamalla taistelivat saman perheen sekä isä että poika. Pienehkö joukko lapsia löytyi vielä 1940-luvun alkupuolella syntyneinä, jolloin heillä itsellään ei tietenkään ollut omakohtaisia muistoja isästä eikä osa heistä koskaan päässyt näkemään häntä elossa. Nämä 1940-luvun alun lapset olivat pääosin saaneet alkunsa rintamamiesten kotilomien aikana ja jotkin heistä jäivät leskelle ainoaksi konkreetiseksi muistoksi kaatuneesta puolisosta. Ylivoimaisesti suurin osa lapsista oli kuitenkin syntynyt 1930-luvun aikana, jolloin he isästään orvoiksi jäädessään olivat muutaman kuukauden ikäisestä aina 15 vuoden ikäiseen saakka. Vanhimmille näistä lapsista on voinut jäädä vahvojakin muistoja sodassa kaatuneesta isästään.
Perhesuhteiden perusteella tyyppillinen kaatunut oli joko poikamies tai 1-lapsisen perheen nuori isä. Edellä mainitut kattavat yhdessä lähes 80% tapauksista. Lapsiperheiden osalta 1-lapsiset perheet olivat ylivoimaisesti suurin yksittäinen ryhmä. Niitä aineistossa oli jo edellä mainitut 18 kpl ja niiden osuus koko lapsiperheiden määrästä oli noin 44%.
Syntymäpaikkakunta
Aineistossa olevat kaatuneet tai kadonneet sotilaat olivat syntyneet pääosin entisen Keski-Suomen läänin alueella, jonka osuus koko aineistosta oli reilut 80%. Yksittäisistä syntymäpaikkakunnista ylivoimaisesti suurin oli Äänekoski, jonka osuus kaikista oli lähes 60%. Saarijärvi oli toisella sijalla vajaalla 8% ja Laukaa kolmas reilulla 3%. Sodissa menetetyn Karjalan kunnista oli yhteensä lähtöisin reilu 7% miehistä loppujen syntymäpaikkakuntien ollessa runsaslukuinen joukko paikkakuntia pitkin ja poikin Suomea. Kaukaisin syntymapaikka Äänekoskelta sotaan lähteneellä miehellä oli USA. Aineiston miesten syntymäpaikkakuntien tavaton runsaus selittynee Äänekosken silloisella sosiaalisella rakenteella, sillä Äänekoskelle tultiin työhön ja asumaan hyvinkin kaukaa eri puolilta Suomea.
Hautauspaikkakunta
Äänekoskelta sotaan lähteneistä ja sotatoimissa kaatuneista haudattiin yli 95% Äänekosken sankarihautaan. Tässä luvussa ovat mukana myös sotatoimissa kadonneet 18 sotilasta, joiden ruumista ei koskaan löydetty eikä siten voitu toimittaa kotipaikkakunnalle. Yksittäisiä vainajia haudattiin tämän lisäksi Helsingin Hietaniemeen, Joensuuhun, Kotkaan, Mikkeliin, Salmiin, Sortavalaan, Suistamoon ja Suolahteen.
Ikäjakautuma
Alla olevassa kuvaajassa on esitettynä Äänekoskelta sotaan lähteneiden ja sotatoimissa kaatuneiden tai kadonneiden sotilaiden ikäjakautuma. Koko aineisto käsitti 163 sotilaan tiedot ja sen ikähaarukka oli varsin laaja alkaen nuorimmista 19-vuotiaista päätyen vanhimpiin aina 43-vuotiaisiin saakka keski-iän ollessa 23-vuotta. Sotiemme aikana varsinaisten taistelujoukkojen ydinosa oli nuoria miehiä iältään 20-23-vuotta. Nämä raskaimman taakan kantaneet etulinjan joukot koostuivat vähän ajankohdasta riippuen noin 70-90% edellä mainitun ikäluokan miehistä. Tämä sama näkyy myös tämän tutkimuksen kaatuneiden ikäjakautumassa: Eniten kaatuneita sotilaita sijoittuu ikäluokkiin 21-24-vuotta ja tämä neljän ikäluokan ryhmä pitikin yksistään sisällään yli 37% kaikista aineiston kaatuneista.

Ikäjakautuman perusteella tyypillinen kaatunut oli 21-24-vuotias nuori mies. Alle 20-vuotiaiden lukumäärä aineistossa oli erittäin pieni. Tämä lienee selitettävissä sitä kautta, että niihin ikäluokkiin kuuluneet eivät normaalisti päässeet rintamalle kuin vapaaehtoisina. Jos tarkastellaan yli 24-vuotiaiden lukumääriä aineistossa huomataan, että 30-vuotiaiden jälkeen kaatuneiden lukumäärät lähtevät tasaiseen laskuun ja ovat minimissään 37-vuotiaiden kohdalla. Se miksi minimi on juuri tässä kohdin on selitettävissä aineiston pienuudella ikähaitarin loppupäässä. Toisaalta yli 30-vuotiaita pyrittiin yleensä siirtämään taaemmaksi etulinjoilta huolto- ja kuljetustehtäviin ja jatkosodan asemasotavuosina heitä myös kotiutettiin siviilitehtäviin.
Ammattijakautuma
Ammateittain tarkasteltuna aineisto on työmiesten ja maanviljelijöiden joukko. Nämä kaksi ammattiryhmää kattavat koko aineistosta yli 83%. Työmiesten joukko yksistäänkin on noin 67% koko tutkimuksen aineistosta. Tämä tulos ei liene yllätys, kun sotaanlähtö tapahtui maatalous- ja teollisuuspaikkakunnalta. Nimikkeen työmies alle on laskettu sekä teollisuuden että metsä- ja maatalouden työntekijäammatit. Muiden kuin edellä mainittujen ammattiryhmien osuudet olivat häviävän pieniä.

Ammateittain tarkasteltuna tyypillinen kaatunut oli joko metsä- tai teollisuustyömies.
Sotilasarvojakautuma
Sotilasarvojen perusteella aineisto on sotamiesten, korpraalien ja alikersanttien joukko, sillä nämä käsittävät yhdessä lähes 91% koko aineistosta. Suurin yksittäinen ryhmä sotamiehet selittävät yksinäänkin yli 64% tapauksista. Toisaalta, jos aineiston suurimmat ikäluokat olivat 21-24-vuotiaat, niin on varsin selvää, että sen ikäisten nuorten miesten sotilasarvot olivat pääosin varusmiespalveluksen tuottamia miehistö- ja aliupseerisarvoja. Muiden sotilasarvojen määrät olivat häviävän pienet. Mukana oli 10 upseerin arvoista sotilasta, joista vänrikkejä oli 5 ja luutnantteja myöskin 5. Kahden kaatuneen sotilasarvoa ei pystytty selvittämään.

Sotilasarvojen perusteella tyypillinen kaatunut oli joko miehistöön kuuluva tai alikersantti.
Kaatumisten ajallinen jakautuminen
Alla olevassa kuvaajassa koko käytössä ollut aineisto on jaoteltu sota-ajan kuukausille ja vuosille alkaen ensimmäisestä talvisodan kaatumisesta marraskuusta 1939 päättyen Lapin sodan viimeiseen kaatumiseen niinikään marraskuussa 1944. Jokainen pilari kuvaa kuukautensa kaatuneiden yhteenlaskettua lukumäärää. Välirauhan aikana sotasairaaloissa tapahtuneet menehtymiset on niiden vähäisyyden vuoksi jätetty aineistosta pois. Aineistossa ovat mukana vain ne sota-ajan kuukaudet, joiden aikana on tullut menetyksiä.
Talvisota alkoi 30.11.1939 aamulla klo 7:00 ja se tuotti 105 päivän aikana yhteensä 59 kaatunutta tai kadonnutta. Talvisodan pahimmat tappiokuukaudet tässä aineistossa olivat joulukuu 1939 ja helmikuu 1940. Talvisodan pahin kuukausi helmikuu tuotti tässä aineistossa yksinääkin 22 kaatunutta taistelijaa, joka vastasi reilua 37% koko talvisodan tappioista. Helmikuun 1940 tappio oli itseasiassa aineiston koko sota-ajan suurin ja sen pahoja lukuja selittää venäläisten 1.2.1940 kautta koko linjan aloittama suurhyökkäys. Hyökkäys johti Summajärven lohkolla 11.2.1940 suomalaisten puolustuksen murtumiseen. Vielä ennen rauhan tuloa maaliskuussakin tappiot olivat vajaassa kahdessa viikossa 13 kaatunutta.
Äänekoskelta jatkosotaan lähteneet joukot osallistuivat taisteluihin pääosin 11.divisioonan mukana. Sen joukot aloittivat etenemisensä heinäkuun alussa 1941 Jänisjärven pohjoispuolelta. Rintama eteni suoraan itään Säämäjärven eteläpuolitse ja sieltä Prääsän, Matrossan ja Vilgan kautta kohti Petroskoita, joka saavutettiin marraskuun alussa 1941. Jatkosodan aineiston suurimmat tappiot ajoittuvat kiivaaseen hyökkäysvaiheeseen ajalle heinä-, elo- ja syyskuu 1940. Näiden kolmen kuukauden osuus koko jatkosodan menetyksistä oli runsas 34%. Jatkosodan lopulla venäläiset aloittivat Kannaksella suurhyökkäyksen 9.6.1944 aamulla klo 6:00. Valtavalla ylivoimalla hyökkäys vyöryi kohti Suomen sisäosia ja se huipentui Tali-Ihantalan suurtaisteluun kesäkuun lopussa 1944. Venäläisten eteneminen päättyi torjuntavoittoon heinäkuun puolivälissä 1944. Nämä kesän 1944 tapahtumat näkyvät selvästi myös tämän aineiston menetyksissä, sillä kesä- ja heinäkuu 1944 tuottivat yhteensä lähes 22% koko jatkosodan tappioista. Näiden edellä mainittujen raskaiden sotakuukausien välille jäi pitkä ja suhteellisen rauhallinen asemasotavaihe, jonka aikana tappiot olivat enemmän satunnaisia ja olivat pahimmillaankin huomattavasti alle kymmenen kaatunutta kuukaudessa.
Aineistossa olevat joukot osallistuivat myös jatkosodan jälkeen alkaneeseen Lapin sotaan. Sen aikana Äänekoskelta sotaan lähteneet joukot kärsivät menetyksiä loka- ja marraskuussa. Lokakuun aikana 1944 kaatui tai katosi kolme sotilasta ja marraskuun aikana vielä yksi.

Ajallisesti tarkasteltuna eniten menetyksiä tapahtui talvisodan aikana ja aivan jatkosodan alussa sekä kesän 1944 torjuntataistelujen aikana.
Menehtymisluokka
Alla olevassa kuvaajassa aineistossa olevat menetykset on jaoteltu niiden tyypin mukaisiin ryhmiin. Aineiston ylivoimaisesti suurin menehtymisluokka on kuollut rintamalla. Se tarkoittaa menehtymistä joko aivan rintaman tuntumassa tai joukkosidontapaikalla. Tämä luokka kattaa yksistään lähes 60% kaikista menetyksistä. Seuraavaksi suurin luokka kuollut sotasairaalassa tarkoittaa tapauksia, joissa rintamalla haavoittunut on kuollut saamiinsa vammoihin myöhemmin sotasairaalassa. Tämä luokka kattaa reilun 20% kaikista tappioista. Jäljelle jäävät luokat katosi tai muu syy kattavat yhdessä vajaan 20% tapauksista. Edellisessä tapauksessa sotilaan ruumista ei ole koskaan löydetty ja jälkimmäinen taas pitää sisällään erilaiset onnettomuudet, tapaturmat, kuolemaan johtaneet sairaudet, itsemurhat jne. eli siis sellaiset kuolemaan johtaneet seikat, jotka eivät suoraan johtuneet vihollistoiminnasta.

Menehtymisluokan mukaan aineiston yleisen kuolinsyy oli suora kaatuminen rintamalla.
Aineiston yhteenveto
Käytössä ollut aineisto käsitti 163 sotavuosiemme aikana sotatoimissa kaatuneen tai kadonneen sotilaan tiedot. Tutkimuksessa käytetyt tiedot on kerätty lähteissä mainituista julkisista teoksista ja tietokannoista ja niiden perusteella voidaan määritellä keskimääräinen Äänekoskelta sotaan lähteneen ja sotavuosina kaatuneen tai kadonneen sotilaan profiili. Hän oli 23-vuotias poikamies Äänekoskelta, jonka ammatti oli työmies ja sotilasarvo sotamies. Hän kuoli suoraan saamiinsa vammoihin rintaman välittömässä läheisyydessä joko talvisodan aikana tai aivan jatkosodan alussa.
Poimintoja aineistosta
Seuraavassa muutamia mieleen jääneitä aineiston tiedoista:
Kuva | Tiedot |
---|---|
![]() |
Keskimääräiset tiedot: Parkatti Eero, 23-vuotta. Syntynyt 8.6.1918 Äänekoski, työmies. TS: stm, kkm, 1.KKK/JR23 Vuosalmi. JS: stm, kivm, kkm, PPK/6.Pr Purnujärvi, Rautjärvi. Kaatui 1.8.1941 Rautjärvi. Kaatui, siunattu ja haudattu Äänekosken sankarihautaan. |
![]() |
Ensimmäinen kaatunut: Nieminen Martti, 31-vuotta. Syntynyt 12.9.1908 Äänekoski, työmies. TS: stm, patrkant, 8./JR28. Kaatui 30.11.1939 Umpilampi, Metsäpirtti. Kaatui, siunattu ja haudattu Äänekosken sankarihautaan. |
![]() |
Viimeinen kuollut: Kautto Onni, 39-vuotta. Syntynyt 8.8.1898 Äänekoski, maalari. Pso Elvi o.s. Minkkinen. Lapset: Leo 1938. TS: alik, rjoht, JR68 Summa. JS: alik, rjoht, postinkant, EK/11.DE, 66.SotaS, Laatokan Karjala, Äänislinna, Syväri. Kuoli 11.5.1947 1.Sotav.S. Kuolinsyy muu kuin vihollistoiminnasta johtuva. Siunattu ja haudattu Äänekosken sankarihautaan.. |
![]() |
Veljekset: Alanurmi Oiva, 25-vuotta. Syntynyt 2.7.1915 Kymi. TS: korpr, kkamp, 3.KKK/JR28 Taipale. Haavoittui 19.2.1940 Mustajoki, kuoli 23.2.1940 16.KS. Kuoli haavoittuneena, siunattu ja haudattu Äänekosken sankarihautaan. |
![]() |
Veljekset: Alanurmi Viljo, 24-vuotta. Syntynyt 18.8.1920 Harlu, teht. työmies. JS: stm, 502.TyöK. Kaatui 31.8.1944 Kavantsaari Antrea. Kaatui, siunattu ja haudattu Äänekosken sankarihautaan. |
![]() |
Hukkunut: Kankainen Arvi, 20-vuotta. Syntynyt 31.8.1921 Äänekoski, sorvaaja. JS: matr, Psl Ilmarinen. Hukkui Itämereen 13.9.1941 Utön edustalla miinaan törmänneen panssarilaiva Ilmarisen mukana. Siunattu, ruumis jäänyt kentälle tai tuhoutunut. Haudattu kentälle jääneenä Äänekosken sankarihautaan. |
![]() |
Kuollut sotavankeudessa: Rutanen Juho, 34-vuotta, syntynyt 1.3.1908 Konginkangas, sahatyömies. Pso Sylvi o.s. Argillander. Lapset: Raili 1933, Pirkko 1934 ja Irja 1938. JS: stm, kivm, E/JR50. Katosi 29.8.1941 Säämäjärvi. Kuoli 20.6.1942 sotavankina Neuvostoliitossa. Siunattu kentälle jääneenä Äänekoskelle. Haudattu Neuvostoliittoon Kazahstaniin. |
![]() |
Kuollut Äänekoskella: Salminen Aarne, 29-vuotta, syntynyt 16.10.1911 Äänekoski, työmies. TS: stm, kivm, EK/III/JR28, Taipale. Sairastui rintamalla ja kuoli 29.5.1940 Äänekosken sairaalassa. Kuolinsyy muu kuin vihollistoiminnasta johtuva. Siunattu ja haudattu Äänekosken sankarihautaan. |
![]() |
Nuorin kaatunut: Kumpulainen Aleksi, 19-vuotta. Syntynyt 25.7.1925 Äänekoski, työmies. JS: stm, kivm, 6./TäydP 5, Vitele. Katosi 27.6.1944 Vitele. Ruumis jäänyt kentälle tai tuhoutunut. Siunattu ja haudattu Äänekosken sankarihautaan. |
![]() |
Vanhin kaatunut: Liimatainen Matti, 43-vuotta. Syntynyt 26.2.1897 Kivijärvi, työmies. Pso Helmi o.s. Hytönen. Lapset: Matti 1922, Erkki 1932, Yrjö 1939. TS: korpr, 1./JR23. Haavoittui 4.3.1940, Äyräpää. Kuoli matkalla sairaalaan 8.3.1940. Kuoli haavoittuneena, siunattu ja haudattu Äänekosken sankarihautaan. |
![]() |
Eniten lapsia: Honkonen Emil, 38-vuotta. Syntynyt 14.6.1902 Saarijärvi, pienviljelijä. Pso Saima o.s. Parkkonen s. 1903. Lapset: Aili 1920, Arttu 1922, Veikko 1924, Aarre 1926, Olavi 1928, Annikki 1930, Erkki 1933, Matti 1935, Anja 1937, Aira 1939. TS: stm, 9./JR68. Kaatui 9.3.1940 Tali Viipurin mlk. Kaatui, siunattu ja haudattu Äänekosken sankarihautaan |
![]() |
Kaukaisin tulija: Lampi Viljo, 20-vuotta. Syntynyt 21.8.1924 USA. JS: stm, tstlti, 5./Täyd.P 8, Syväri. Kuoli 14.1.1944 Syvärin Päsinselkä. Kuolinsyy muu kuin vihollistoiminnasta johtuva. Siunattu ja haudattu Äänekosken sankarihautaan. |
![]() |
Kouluttautunut: Sirkka Pauli, 28-vuotta, syntynyt 16.3.1912 Äänekoski, fil.maist. TS: vänr, jjoht, JR19, Taipale. Kaatui 23.2.1940 Metsäpirtti, Terenttilä. Kaatui, siunattu ja haudattu Äänekosken sankarihautaan. |
![]() |
Kaukaisin hautauspaikka: Rutanen Juho, 34-vuotta, syntynyt 1.3.1908 Konginkangas, sahatyömies. Pso Sylvi o.s. Argillander. Lapset: Raili 1933, Pirkko 1934 ja Irja 1938. JS: stm, kivm, E/JR50. Katosi 29.8.1941 Säämäjärvi. Kuoli 20.6.1942 sotavankina Neuvostoliitossa. Siunattu kentälle jääneenä Äänekoskelle. Haudattu Neuvostoliittoon Kazahstaniin. |
Lähteet:
- Keiteleen rannoilta kolmeen sotaan, Ääneseudun veteraanimatrikkeli 1939-1945, ISBN 952-91-5294-9
- Suomen rintamamiehet 1939-1945, Kurikka-Paino Ky 1990, ISBN 951-95187-0-3
- Keskisuomalaisten Taipale 1939-1940, Gummerus kirjapaino 1998, ISBN 952-91-0231-3
- Arkistolaitos VAKKA-arkistotietokanta, Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneet
- Arkistolaitos VAKKA-arkistotietokanta, Sotapäiväkirjat 1939-1945