Pukkimäkeä

Topian talo

Ensimmäinen isäntä Tobias Liimatainen

Konginkankaalta Sumiaisiin päin vievän tien varrella on luonnonkaunis Matilanvirta. Puolivälissä kapeaa Keiteleeseen pistävää niemeä sijaitsi muinoin Matilan uudistalo, jota isännöi vuosina 1755-1782 Lauri Liimatainen -niminen isäntä. Talo kuului seutukunnan vanhimpiin ja se löytyy vanhoista asiakirjoista ensimmäisen kerran vuodelta 1553. On arveltu, että Liimataisten suku olisi tullut Keski-Suomeen alunperin Itä-Suomesta 1540-luvulta alkaneen muuttoliikkeen seurauksena.

Lauri Liimataisen nuorempi poika Erik Liimatainen ei silloisten perimyssääntöjen vuoksi voinut saada itselleen Matilan taloa, joten hän perusti tästä noin 4 km etelään oman uudistalon. Tätä raivaamaansa Niinimäen tilaa hän isännöi vuosina 1785-1821. Tilan päärakennus on edelleen pystyssä Sumiaisista Konginkankankaalle johtavan tien varrella noin 8 km Sumiaisten keskustasta luoteeseen.

Erik Liimataisen keskimmäinen poika Tobias Liimatainen lähti kotoaan Matilanvirralta Laukaan Äänekosken kylään ja pestautui kosken rannalla olevaan Honkolan taloon rengiksi. Täällä olessaan hän alkoi seurustella talon isännän Eerik Israelinpoika Kyyrän 16-vuotiaan tytärpuolen Heta Matintytär Honkosen kanssa ja heidät vihitiin avioliittoon 1817. Vihkimisen jälkeen Tobias jäi nuorikkonsa kanssa asumaan tämän kotitaloon. Vuonna 1825 jo aiemmin kertaalleen halottu Honkolan talo halotiin uudelleen ja muodostettiin kaksi uutta taloa Eerola ja Uusitalo. Viimeksi mainittu tuli myöhemmin Tobias Liimataisen omistukseen ja pikkuhiljaa talon nimeksi vakiintui sen virallisen nimen sijasta ensimmäisen isännän nimestä tehty muunnos Topia.

Topian talon vaiheita

Tobias Liimatainen isännöi haltuunsa saamaa Topian taloa vuosina 1825-1862. Isännyyden saadessaan hän oli 27-vuotias neljän lapsen isä. Hänen vaimonsa Heta Matintytär oli syntynyt 13.6.1801 Laukaan Äänekosken Honkolassa. Hänen vanhempansa olivat Matti Matinpoika Loukiainen ja Sofia Juhontytär Honkonen. Viimeksi mainittu oli Laukaan Äänekosken Honkolan talon isännän Juho Jaakonpojan tytär.

Tobias Liimataisella ja hänen vaimollaan Heta Matintyttärellä oli kaikkiaan 8 lasta. Heidän vanhin poikansa Eerik Tobiaksenpoika Liimatainen oli talon seuraava isäntä 30-vuotta vuosina 1863-1893. Hänen isännyytensä loppuaikoina alkoi Äänekosken idyllinen maalaismiliö pikkuhiljaa muuttaa ilmettään. Vuonna 1896 maaliskuun 5. päivänä solmittiin sopimus vesivoimaa hyödyntävän puuhiomon perustamisesta Äänekosken partaalle. Tulevan tuotantolaitoksen rakennustyöt aloitettiin tammikuussa 1897.

Eerik Liimataisen jälkeen talon isännyyden otti haltuunsa 1893 hänen tuolloin 33-vuotias poikansa Johannes yhdessä veljensä Selimin kanssa. Hieman aiemmin Johannes oli avioitunut Pohjan talon tyttären Matilda Kauton kanssa ja heille syntyi Topian aikana kaksi lasta Juho Ilmari ja Anna. Vanha suvussa kulkenut tarina kertoo, että Matilda-miniä olisi Topialle tultuaan istuttanut päärakennuksen koillispuolelle koivuista pyöreän lehtimajan. Ajan saatossa puut kasvoivat tukevarunkoisiksi puiksi. Topian vanhan päärakennuksen purkamisen jälkeen osa puista oli vielä pystyssä, mutta uusien rakennusten alta oli niidenkin aikanaan väistyttävä.
Vuosisadan vaihteessa Selim avioitui ja muutti pois kotoaan, jolloin tila jäi yksin Johannes Liimataisen haltuun. Seutukunnalla oli noihin aikoihin pikkuhiljaa virinnyt voimakasta puukauppojen tarvetta ja tukkipuun kasvanut kysyntä sai aikaan ostajien kesken voimistunutta kilpailua hyvälaatuisesta puuraaka-aineesta. Tästä syystä Äänekoski OY ja sen kilpailijat alkoivat hankkia haltuunsa talollisten metsiä joko suoraan tai ostomiesten välityksellä. Tätä seurasi melko pian kasvanut suorien tilakauppojen paine. Kosken rannalle rakentumassa oleva teollisuus toi mukanaan lisääntyvää rauhattomuutta, melua ja liikennettä. Osittain näistä syistä Johannes Liimatainen päätti myydä isältään perinnöksi saamansa Topian tilan ja talo myytiin Halla OY -nimiselle paikkakunnalla vaikuttaneelle yritykselle 1899. Kaupan jälkeen perheen tarkoitus oli jäädä asumaan Topian pienelle puolelle, mutta myöhemmin he päättivät kuitenkin hankkia haltuunsa uuden tilan kauempaa Äänekosken keskustasta. Halla OY fuusioitui myöhemmin Kymi-yhtiöön ja vuokrasi 1899 Topian työnjohtaja Taavetti Oksaselle, jolta vuokraoikeus siirtyi 1904 kasööri Frans Walhmanille. Myöhemmässä vaiheessa Topian päärakennus toimi tehtaiden vuokra-asuntona aina 1980-luvun alulle saakka, jolloin rakennus purettiin.

Topian talon koskiosuuden myynti

Insinööri J.E.Hammarén

Topian talon isäntä Johannes Liimatainen myi omistamastaan perintötalosta osuuksia syntymässä olevalle Äänekoski Oy:lle 1.8.1895 päivätyllä kauppakirjalla. Kauppakirjan jäljennöksessä allekirjoittajina olivat Johannes Liimatainen ja insinööri J.L. Hammarén. Kauppa käsitti ensinnäkin Topian talon koskiosuuden ja sen lisäksi palstan Kuhnamo-järven rannasta. Kauppahinnaksi oli sovittu 6400 Suomen markkaa sekä sen lisäksi ostaja määrättiin maksamaan myyjälle vuotuista veroa 100 mk. Viimeksi mainittu oli korvausta tukkiyhtiöiden tulevista rantarahoista. Kauppasumma vastaa nykyrahaksi muutettuna noin 32000 euroa. On huomattava, että kyseessä on siis puhdas rahamäärien ostovoiman vertailu. Esimerkki tarkoittaa siis sitä, että vuonna 1895 silloisella 6400 markalla sai tavaraa ja palveluksia suunnilleen saman verran kuin 32000 eurolla vuonna 2015. Kauppakirjan kopio alla Pdf-dokumenttina.

Kauppa-välikirja

Topian talon myynti Halla Oy:lle

Äänekosken rannalle rakentumassa oleva teollisuus toi mukanaan lisääntyvää rauhattomuutta, melua ja liikennettä. Osittain näistä syistä Johannes Liimatainen myi verotusarvoltaan ¼ manttaalin kokoisen Topian talon Halla Oy:lle 21.2.1899 päivätyllä kauppakirjalla 24000 Suomen markan kauppahinnasta. Tuohon aikaan rengin tyypillinen vuosipalkka oli noin 120 mk. Talon kauppasumma vastasi siten noin 200 rengin vuosipalkkaa. Kauppasumma sovittiin maksettavaksi kolmessa erässä saman vuoden elokuun loppuun mennessä. Kauppasumma vastaa nykyrahassa noin 111000 euroa. On huomattava, että kyseessä on siis puhdas rahamäärien ostovoiman vertailu. Esimerkki tarkoittaa siis sitä, että vuonna 1899 silloisella 24000 markalla sai tavaraa ja palveluksia suunnilleen saman verran kuin 111000 eurolla vuonna 2015. Talon vanhaisäntä Erik Liimatainen ja hänen vaimonsa Heta saivat kaupassa elinikäisen asumisoikeuden talon piharakennukseen. Heille sovittiin myös oikeus pitää kahta lehmää talon laitumella ja navetassa sekä oikeus ottaa talon mailta kuivia polttopuita asuntonsa lämmittämiseen. Alla kopio talon kauppakirjasta Pdf-muodossa.

Minkä kokoinen Topian tila oli aikanaan

Topian talon kauppakirjassa vuodelta 1899 kerrotaan, että tila oli myyntihetkellä ¼ manttaalin kokoinen. Manttaali oli Ruotsin valtakunnassa ennen käytetty verotusyksikkö, jonka pohjalta laskettiin tilojen verotus. Se tarkoitti ensin yhtä normaalikokoista tilaa. Yksi manttaali ei siten vastannut mitään tiettyä ja täsmällistä pinta-alaa. Jos halutaan antaa yhdelle normaalikokoiselle tilalle sitä vastaava pinta-ala, saadaan tulokseksi n.1000-5000 ha riippuen tilan maiden hyvyydestä. Vastaavasti ¼ manttaalin tilalle saadaan kooksi n. 250-1250 ha samalla tavalla riippuen tilan maiden laadusta. Tilan maiden hyvyyttä arvioitaessa maat jaettiin seuraaviin luokkiin: viljelty maa, metsämaa, kitu- ja joutomaa, erityismaa ja vesialue.

Topian talon kauppakirja

Topian talon karttoja 1840-luvulla

Alla olevissa kartoissa esitetään Topian taloon kuuluneet maat Äänekosken saaren pohjois- ja eteläosassa 1800-luvun puolivälin paikkeilla. Taloon kuului saaren eteläpään pääalueen lisäksi pieni palsta nykyisen Likolahden rannalta Taivelan talon kohdilta sekä silloisen Kotisuon pohjoiskärki nykyisen S-marketin pohjoispuolelta. Taloon kuului näiden lisäksi vielä lohko Kuhnamon länsipuolelta Tärttämäen paikkeilta.

Topian maat 1840-luvulla

Topian maat nykykartalla

Alla olevalla nykykartalla on Topian talon Äänekosken pääsaarella 1840-luvulla olleet maat. Kartta-alueen pinta-ala on noin 190 ha. Näiden lisäksi talolla oli maata Kuhnamon länsirannalla Tärttämäen ja Ahkion paikkeilla. Kuhnamon ylittävä uusi Tärttämäen silta tullaan mm. rakentamaan Topian taloon ennen kuuluneen Lypsykallion alueelle. Paikan nimi tulee siitä, että talon lehmät vietiin ennen kesäksi alueelle kesälaitumelle. Ne käytiin lypsämässä alueella sijainneella kalliorannalla.

Nykyinen Äänekosken terveyskeskus on rakennettu entiselle Topian pellolle. Vuonna 2017 valmistuva lukio puolestaan sijaitsee entisellä Eerolan pellolla. Nykyisen Teollisuuskadun alkupäässä ennen sijainnut Hautalan talo oli ennen Topian torppa. Likolahden pohjukassa sijainnut vielä tänäkin päivänä olemassa oleva kosteikkoalue kuului myös Topian taloon. Äänekosken saaren suoalueet oli jaettu kutakuinkin tasan talojen kesken. Niiltä saatava turve oli tärkeä kuivikeaine sen ajan navetoissa. Alueen suurimmat suoalueet sijaitsivat nykyisten Laajalahden ja Karhunlähteen asuntoalueiden paikkeilla.

Topian maat nykykartalla

Topian kuvia

Kahvitauko Topialla	Topian talonväkeä vuonna 1922

Topian talo vuonna 1981 ennen purkamista	Johannes Liimataisen perhe 1910-luvulla

Topian talon väkeä kesällä 1909	Hiskinmäeltä Topialle päin vuonna 1903