Keiteleen höyrylaivat

Kömi

Kömi Viitasaaren kääntösillalla

Kömi Viitasaaren kääntösillalla

Kömi rakennettiin Lehtoniemen konepajalla Joroisissa, josta se tuotiin osina Keiteleen rantaan ja koottiin keväällä 1889. Aluksen mitat olivat 20,6 x 5,4 m. Konetehoksi ilmoitettiin aluksi 10 hv, sittemmin 12 hv ja lopulta 85 hv. Aluksen omisti kauppias Matti Pasanen Konginkankaalta. Hän pani Kömin kulkemaan Suolahden ja Viitasaaren välille, jota reittiä oli vuodesta 1896 alkaen kulkenut sekä Viitasaari että Piilosen varppaaja Keitele jo vuodesta 1878 alkaen. Viime mainittu tosin kulki reitin vain kahdesti viikossa. Kömi alkoi liikennöidä kesäkuussa 1899 päällikkönsä O. Norringin komennossa. Suolahden sataman jälkeen tärkeimpiä pysähdyspaikkoja olivat Äänekoski, Konginkangas, Suovanlahti, Ilmolahti, Viitasaari ja Keitelepohja. Välilaitureita, joihin poikettiin tarvittaessa, oli lukuisa määrä ja ne vaihtelivat viikon eri päivien mukaan.

Kilpailu matkustajista oli kovaa

Kömi ja Wiitasaari kilpailivat samoista matkustajista, sillä ne ajoivat koko lailla samaa reittiä, jonka varrella oli rajallinen määrä asukkaita. Kilpailu oli ajoittain hyvinkin kovaa ja Kömin omistaja Matti Pasanen oli arvonsa tunteva herra. Hän totesikin joskus leikkimielisesti:

"Jos Wiitasoar viep matkustajat maksuta, niin meillä heijät vielä syötetää!"

Kömi oli nopeakulkuinen alus, joten puoliksi leikkimielinen kilvanajo luontui sille hyvin varsinkin Wiitasaari-aluksen kanssa. Alusten päälliköiden kesken syntyikin joskus vakavia kilpailuja siitä, kumpiko aluksista oli linjalla nopeampi. Kömi oli vuosisadan vaihteen aikana nuorison suosikkilaiva ja päätepisteensä laitureissa yöpyessään se oli rakastavaisten suosittu kuherruspaikka.

Aluksen kapteeni vaihtui

Vuonna 1902 aluksen päällikkönä oli Alfred Hintikka ja vuotta myöhemmin D. Järvinen. Kömi oli oikeutettu kuljettamaan 127 matkustajaa ja näin ollen sen päällikön olisi pitänyt olla virallisen tutkinnon suorittanut kapteeni. Järvinen ei ollut tätä. Merenkuluntarkastaja Hjelt huomautti asiasta kirjeitse Pasasta kolme kertaa kesällä 1903. Kun asiaan ei tullut muutosta, Hjelt lähestyi Konginkankaan viranomaisia vaatien näitä valvomaan asian kuntoon laittoa. Kesällä 1904 aluksen päällikkö sitten vaihtuikin ja uudeksi kapteeniksi tuli Georg Sannholm.

Alusta kunnostettiin

Kömiä korjattiin perusteellisemmin kahteen otteeseen 1900-luvun alussa. Toukokuussa 1901 laivaa kunnostettiin niin paljon, että se oli melkein kokonaan uutta vastaavassa kunnossa. Seuraava isompi korjaus tehtiin talvella 1910 ja sen jälkeen Kömi pääsi liikenteeseen vasta heinäkuun puolivälissä. Tämä myöhästyminen ei miellyttänyt Kuhjonlahden asukkaita, sillä Kömi oli ainoa kolmesta suuresta matkustajalaivasta, joka poikkesi reitillään niillä kulmilla.

Merenkuluntarkastaja Fagerholm totesi vuoden 1912 tarkastusraportissaan, että höyrylaiva Kömi, joka liikennöi väliä Suolahti-Keitelepohja, oli oikeutettu ottamaan 126 matkustajaa. Laivan pelastusvarustuksiin kuului kuitenkin vain 2 venettä, 5 pelastuspoijua ja 86 pelastusvyötä. Aluksen päällikköä kehotettiin hankkimaan lisää 40 pelastusvyötä.

Kömin liikennöinti Keiteleellä päättyi

Kömin omistajaksi tuli keväällä 1914 Matti ja Ville Pasanen Oy. Matti Pasanen kuoli myöhemmin samana vuonna. Vuonna 1916 laiva ei ollut kulussa lainkaan ja syksyllä ilmoitettiin, että alus aiottiin myydä Savonlinnaan 87500 markan kauppahinnasta. Uuden omistajan tarkoituksena oli siirtää laivan höyrykone toiseen Saimaalla liikennöivään laivaan ja myydä rovi. Kauppa ei kuitenkaan jostakin syystä toteutunut ja seuraavana vuonna Kömi myytiin Raaheen. Siellä se muutettiin merikäyttöön sopivaksi ja se sai uuden nimen Joutsen. Vuonna 1926 alus myytiin edelleen Helsingin vesille, jossa se aluksi kulki Espoon saaristoon Sommaröarna-nimisenä ja myöhemmin 1930-luvulta lähtien Helsingin lähiliikenteessä nimellä Luoto-Klippan.

Vaikka Kömi ei ollutkaan Keiteleen liikenteessä 16 vuotta pitempään, jätti se monta muistoa järven ranta-asukkaiden mieliin. Vielä tämän vuosisadan puolivälissä vanhat ihmiset kehuivat Kömiä:

"...olj se semmonen Kömi..."

Kömin kuvia vuosien varrelta

Kömi ottaa matkustajia Kömi-aiheinen tulitikkuaskin kansi
Kuva1 Kuva2

Lähteet

  1. Äänekosken-Suolahden historia vuoteen 1932, Jorma Wilmi,1991
  2. Keiteleeltä Iisvedelle, Vellamo Paananen, Esko Pakkanen, 1992
  3. Joka uittaa se voittaa, Suomen Uittajayhdistys ry 1912–2004, Esko Pakkanen, 2012