HET-VOA

Huiman sirkustoimintaa

Het-Voa

HET-VOA

Ajatus omasta sirkuksesta lienee syntynyt Huiman silloisen puh.johtajan Aarne Nyholmin mielessä, kun toimintaansa laajentava seura tarvitsi kipeästi lisää varoja. Sirkuksen perustamisessa ja itse esityksissä oli myös mukana tamperelainen Aaro Laitinen. Hän oli Äänekoskella komennuksella tehtaita laajennettaessa. Vuoden 1960 syksyllä syntyi noin neljänkymmenen vapaaehtoisen perustamana Cirkus Het-Voa. Ohjelmisto siihen syntyi improvisoiden ja ehkä sen tähden se olikin täysosuma. Huumorin, vauhdikkaan esiintymisen, ihmeellisten temppujen ja naiskauneuden sävyttämä ohjelma saavutti suuren suosion. Sirkuksen nimi siis oli Het-Voa. Äänekoskelainen kyllä tietää heti, mitä se tarkoittaa: sehän merkitsee jatkuvaa tapahtumien vyöryä eli heti vaan tuli uusia ja uusia esiintyjiä. Kyseessä oli siis eräänlainen non-stop -esitys. Monet varmaan muistavat vieläkin kuuluttajana toimineen Seppo lhanaisen houkutelleen yleisöä jotenkin tähän tapaan:

“Tule sinäkin kyömynenä ja tuo se latuskajalkaskin, että päästään alkamaan, sillä mannermainen Suur-Cirkus Het-Voa pyörähtää käyntiin millä hetkellä hyvänsä ja taiteilijat estraadilla ja manesiinilla Cirkus-Orkesterin säestyksellä aloittavat illan ohjelman."

“Sinuplee, mösjöö, pliis serii Ihanaisen liiteriin!“

Sirkuksen kaikki esiintyjät olivat kuitenkin tavallisia äänekoskelaisia ja tässä piili juuri menestyksen salaisuus. Syrjäiseltä Äänekoskeltakin löytyi yllättäen paikallisia kykyjä, joiden temput herättivät ihmetystä. Nykyisin sirkuslaisia pidetään ammattilaisina, mutta kaikki Het-Voan esiintyjät olivat siis tavallisia työtätekeviä äänekoskelaisia. Amatööriyteen ei uskonut Tampereen poliisimestarikaan, joka talvella 1961 määräsi Het-Voalle 30 % veron. Hän kun piti esiintyjiä täyspalkkaisina ammattilaisina.

Hauskasti keksittyjä olivat myös esiintyjien roolinimet. Sirkustirehtöörinä toimi Tam-Major eli Aarne Nyholm. Siinä takana oli ilmeisesti hänen siviiliammattinsa eteisvahtimestari eli tampuurimajuri. Tirehtööri itse ohjasi usein voimistelijoita esiintymisiä edeltäneissä harjoituksissa. Kaksiosaisen ohjelman alkupuolella esiintyi Missis Hugon eli Raili Parantaisen johtama neljän tyylikkään kaunottaren muodostama pariisilaisrevyy, jossa tanssivat Kirsti Karhu, Meeri Räsänen, Leena Kovanen ja Irma Myyryläinen. Todellinen notkeusihme oli Kalevi Niemelä, Taikinaihminen ilman selkärankaa niin kuin Seppo Ihanainen kuulutti. Kalevi oli paikallisia paperitehtaalaisia, joka oli ollut vuosikymmeniä Huiman toiminnassa mukana, milloin esiintyjänä erilaisissa voimistelunäytöksissä, milloin venäjän kielen tulkkina Alushtan vierailujen yhteydessä. Kalevi on itseoppinut kielitaitoinen mies.

Kunnon sirkukseen kuuluivat tietysti myös fakiiri, taikurit ja koomikot. Puikkoja lihastensa läpi työnteli kipua tuntematta turbaanipäinen Kauno Luostarinen eli Valkoinen Sheikki ja taikatemppuja teki muun muassa jalkapallomies Pentti Kokko eli Taikuri Nuotio. Käärmeenlumoojana toimi ihmisiä naurattaen Tani Narhi. Hän oli painijana ja palokuntalaisena tunnettu Tauno Närhi.

Sirkuksen maakuntakiertueilla sattui kaikenlaisia hauskoja tapauksia. Eräästä niistä kertoi Aarne Nyholm seuraavasti:

“Myö oltiin Konginkankaalla esiintymässä ja tauolla verhon takana, ku siihen tul yks ukko ja kehu, että kyllähän sitä temppuillaan, mutta nostakeepa nämä. Ukko puhisi ja punnersi 90 kilon puntit suorille käsille. Mulle tul piru mieleen. Kun vieressä ol onneks Kumpuvel, minä sanoin Kalelle, että nosta sinä kun ot pienin. Kale nosti ilman ähinöitä ja ukko läs.“

Oman panoksensa Sirkus Het-Voan esityksille antoivat Äänekosken Huiman edustusvoimistelijat, joita valokuvissa on mukana hieman eri kokoonpanoissa. Noita voimistelijoita olivat ainakin Pentti Tourunen, Erkki Mannström, Pekka Savolainen, Aarne Hämäläinen, Matti Kautto, Jorma Kautto, Urpo Leinonen, Mauri Kautto, Väinö Raatikainen, Rauno Pohjaranta, Niilo Aho, Kalevi Jämsen ja Armas Ritanen. Saattoi olla, että muitakin oli esiintymässä noissa sirkustouhuissa. Joka tapauksessa Tampereella v. 1967 esiintyneessä voimisteluryhmässä kisälliohjelmassa olivat mukana muutaman edellä mainitun lisäksi Tapio Nyholm ja Erkki Puromäki, jotka molemmat olivat 1960-luvun lopun huippuvoimistelija.

Kaikkiaan Cirkus Het-Voa esiintyi Ääneseudulla, muualla Keski-Suomessa ja Tampereella kaikkiaan kaksikymmentakolme kertaa vuoden 1960 ja 1961 aikana. Esitysten katsojamäärä saattoi lähetä kymmentätuhatta. Tällä olikin huomattava merkitys seuran taloudelle. Kuitenkin Het-Voan suurempi merkitys näkyi aikanaan seurahengen ja Äänekosken Huiman nimen tunnettavuuden kasvuna.

Sirkuksen tunnettavuus pohjautui lähes ammattitason ohjelmistoon. Tästä on hyvänä esimerkkinä sirkuksen Tampereen vierailu vuonna 1961. Tällöin esitystä seuraamassa ollut Tampereen poliisimestari tulkitsi Het-Voan ammattisirkukseksi ja määräsi sen esityksestä perittäväksi 30 % huviveroa. Tästä kirjoitti TUL-lehti 13/1961, sivulla 8 seuraavasti:

"Poliisimestari teki HET-VOA:sta ammattisirkuksen"

"Äänekosken Huiman suursirkus HET-VOA, josta viime huhtikuussa kerrottiin lehdessämme laajasti, on saamamme tiedon mukaan leimattu Tampereen kaupungin poliisimestari Turjan käsityksen mukaan täydelliseksi ammattisirkukseksi. Tapahtumien kulku on näet ollut suunnilleen seuraava:"

"HET-VOA suoritti viime sunnuntaina vierailunäytännön Pispalan työväentaloon, jonne oli kerääntynyt noin runsaat nelisensataa maksanutta katselijaa. Paikalla oli tarkkailijana myöskin Tampereen poliisimestari Turja, joka hieman aikaisemmin oli määrännyt tilaisuudesta perittäväksi 30 % veron. Hänen käsityksensä mukaan ovat HET-VOA:n esiintyjät olivat täyspalkkaisia ammattitaiteilijoita."

"Näytöksen jälkeen velvoitettiin jokainen esiintyjä täyttämään poliisimestarin määräyksestä lomake, josta selvisivät kunkin esiintyjän työpaikka ym. poliisimestaria kiinnostaneet tiedot. Lehtemme saaman tiedon mukaan ratkeaa asia lopullisesti aivan näinä päivinä. Peritäänkö vero vai palautetaanko peritty summa takaisin HET-VOA:lle, jonka jokainen esiintyjä edustaa taatusti mitä puhtainta amatööriyttä."

Lähteet

  1. Sata vuotta huimaa toimintaa, Äänekosken Huima 1904-2004, Erik Relander, 2004
  2. Äänekosken kaupunkisanomat ÄKS, nro 9, 22.5.2011