Äänekoski

Tapahtumia vuosien varrelta

Muistettavia tapahtumia Äänekosken taajamassa, tehtailla tai niihin läheisesti liittyvissä sidosryhmissä 171-vuoden ajanjaksolla välillä 1844-2015. Aikajanalla olevat tapahtumat ovat aikanaan vaikuttaneet äänekoskelaisten elämään suoraan tai välillisesti.

Aikajana 1844-2015

  • Alku
  • 1844
    • Kalle Piilonen syntyi Piilolassa 25.12.1844.
  • 1855
    • Äänekosken ratasmyllyssä jauhettiin 1800- ja 1900-lukujen taitteessa viljaa noin 700 hehtoa per vuosi. Myllyn omistajina ovat vuosina 1885-1910 olleet Eerik Piilonen, Kalle Piilonen ja Äänekoski Oy.
  • 1856
    • Äänekosken mylly sai tullimyllyoikeudet.
  • 1861
    • Topian talon viimeinen isäntä Johannes Liimatainen syntyi Topialla 5.10.1861.
  • 1872
    • August Tourunen syntyi 30.4.1872.
  • 1876
    • Kirkonkylään valmistui viljamakasiini lähelle nykyistä Äänekosken kirkkoa. Makasiini purettiin 1960-luvulla ja sen hirsistä rakennettiin Mämmen kesäkirkko.
  • 1877
    • Keiteleelle tuotiin laivakapteeni W. Ruthin omistama höyrylaiva Eno.
    • Erland Ritanen syntyi
  • 1878
    • Varppaaja ja myöhemmin hinaaja Äänekoski I, sittemmin Tiira ja vielä matkustajalaiva Keitele rakennettiin Wahlin konepajalla Varkaudessa.
    • Kapteeni William Ruth osti Wiitasaari-aluksen ja siirsi sen keväällä Keiteleelle.
  • 1879
    • Ensimmäinen kiinteä kansakoulu Äänekoskelle. Koulun perusti Kalle Piilonen ja se oli hänen yksityisesti ylläpitämänsä. Koulu toimi Piilolan talon yhteydessä olevassa maitotuvassa vain yhden lukukauden.Opettajana koulussa oli Jyväskylän seminaarin kolmannelta luokalta eronnut Herman Wilhelm Lund.
  • 1881
    • Tuleva ulkoministeri Eino Rudolf Woldemar Holsti syntyi Jyväskylässä 8.10.1881.
  • 1882
    • Kuhnamolla Nimismiehenrannassa käynnistyi Kalle Piilosen höyrysaha, joka ei ollut riippuvainen kosken vesitilanteesta. Sahalaitoksessa oli voimanlähteenä 8 hv höyrykone.
  • 1883
    • Höyrylaiva Keitele ryhtyi käymään Viitasaarella kahdesti viikossa.
    • Keskiviikko-torstaivuoron lisäksi ajettiin myös viikonloppuvuoroja, jotka olivat paljolti kirkkomatkoja.
  • 1885
    • Ensimmäinen kunnallinen koulu Äänekoskelle. Koulun avajaisia ja vihkiäisiä pidettiin 19.10.1885.
    • Ensimmäiset oppitunnit Piilolanniemen kansakoulussa pidettiin 22.10.1885.
    • Kalle Piilonen lahjoitti koulua varten tontin Piilolanniemestä sekä lisäksi lupasi rakennustarpeita ja vielä raha-avustuksen rakennusta varten.
  • 1886
    • Keiteleelle tuotiin höyrylaiva Alku, jonka koneisto jouduttiin vaihtamaan toiseen käyntihäiriöiden takia.
    • Laukaan Äänekoskelle eli pohjoiseen piiriin perustettiin kiertokoulu. Sen ensimmäiseksi opettajaksi tuli Wendla Serafina Takala.
  • 1887
    • Länsirannan Paadentaipaleen mylly sai tullimyllyoikeudet.
  • 1889
    • Höyrylaiva Kömi rakennettiin Lehtoniemen konepajalla Joroisissa, josta se tuotiin osina Keiteleen rantaan ja koottiin keväällä.
  • 1890
    • Ensimmäiset meijerit aloittivat toimintansa Äänekoskella.
  • 1891
    • Hietaman koulu perustettiin.
    • Äänekoski Oy:n omistamaan asemarakennukseen perustettiin postipysäkki.
    • Valpas Nyholm syntyi 18.8.1891.
  • 1892
    • Kalle Piilonen pystytti 55 km pituisen puhelinjohdon Jyväskylästä Koiviston kautta Piilolan taloon.
  • 1894
    • Keski-Suomen Kansanopisto aloitti toimintansa Äänejärven eteläreunalla 1.11.1894.
    • Opiston rehtorina aloitti pastori Kaarlo Kerkkonen.
    • Eemeli Salmelin syntyi
  • 1895
    • Yhtiön tulevat perustajat kävivät paikanpäällä tutustumassa Äänekosken maisemiin.
    • Topian talon koskiosuudet myytiin insinööri J.L. Hammarénille 1.8.1895.
    • Otto Ahonen avasi kauppaliikkeen Äänekoskelle joulukuussa.
    • Möttölän talo liitettiin Suojokeen.
  • 1896
    • Äänekoski Aktiebolag perustettiin.
    • L.J. Hammarén tuli johtokunnan puheenjohtajaksi.
    • Äänekosken VPK perustettiin.
    • Holstin omistama Suojoen tila meni pakkohuuhtokauppaan.
    • Kalle Piilonen osti Suojoen tilan 11.7.1896 hintaan 66500 mk.
    • Laukaassa syntynyt neiti Ilma Westling tuli postinhoitajaksi.
    • Äänekosken postisäästöpankki avattiin 1.3.1896.
  • 1897
    • Vesivoimalaitoksen ja kartonkitehtaan rakentaminen alkoi.
    • Rakennustöiden johtajaksi palkattiin insinööri Adolf Montin.
    • Tehtaiden paikallisjohtajaksi ja samalla kassanhoitajaksi tuli insinööri Johan Lundstén.
    • Koneiden asennustyön valvojaksi palkattiin teknikko Edvin Allén.
  • 1898
    • Jyväskylän-Suolahden välinen rautatie valmistui ja avattiin liikenteelle 1.11.1898.
    • Yhtiö osti Kalle Piiloselta yhdellä kaupalla 19 maatilaa yhteisalaltaan lähes 15000 ha Keski-Suomesta hintaan yksi miljoona Suomen markkaa.
    • Rudolf Ahonius tuli Suolahden asemapäälliköksi.
  • 1899
    • Äänekosken tehdas aloitti toimintansa.
    • Kalle Piiloselta ostettiin Keitele-niminen höyrylaiva, yksi proomu, neljä tavaramakasiinia ja kuusi laivalaituria kauppahintaan 25000 markkaa.
    • Topian talo myytiin Halla Oy:lle 21.2.1899 päivätyllä kauppakirjalla 24000 Suomen markan kauppahinnasta.
    • Alle Wessman aloitti kauppaliikkeensä Äänekoskella.
    • Välskäri August Laaksosen terveyskeskus aloitti toimintansa Hiskinmäellä.
    • Äänekoski Oy:n ensimmäinen saha valmistui Äänejärven rannalle syyskuussa.
    • Insinööri Hammarén muutti perheineen Hämeenkyröstä Äänekoskelle.
  • 1900
    • Äänekosken-Suolahden välinen kapearaiteinen rautatie ns. Pässinrata valmistui.
    • Ratalinjan pituus oli 9,25 km, minkä lisäksi pääteasemilla oli sivuraiteita runsas kilometri.
    • Saarijärven ja Äänekosken välille Honkolaan perustettiin postipysäkki.
    • Reino Rutanen eli Pitkä-Reino syntyi Äänekosken Koivistonkylässä 16.8.1900.
  • 1901
    • Syntyi Äänekoski yhtiön ylläpitämä tehtaanpiirin koulu, joka oli tarkoitettu yhtiön palveluksessa olevien työntekijöiden lapsille.
    • Hammarénin ensimmäinen vaimo Olga Hammarén o.s Malmgren kuoli syyskuussa.
    • Eelis Hirvi syntyi Kivelän torpassa.
    • Äänekosken hautausmaa vihittiin käyttöön.
  • 1902
    • Hautsalon saaressa sijaitseva Ihantolan hirsihuvila valmistui.
  • 1903
    • Äänekosken työväenyhdistys perustettiin.
    • Äänekosken Osto- ja Myyntiosuuskunta eli Äänekosken Osuuskauppa perustettiin.
    • Äänekoski Oy lahjoitti Äänekosken vapaapalokunnalle tontin Hiskinmäeltä. Tontille rakennettiin myöhemmin VPK:n talo ja urheilukenttä.
  • 1904
    • Sosiaalidemokraattinen työväenyhdistys aloitti työväentalon rakentamisen.
    • Äänekosken voimistelu- ja urheiluseura Huima perustettiin.
    • Kuhnamon ja Mämmen lossit aloittivat toimintansa.
    • Äänekosken ja Suolahden välisellä rataosuudella aloitettiin yleinen matkustaja- ja tavaraliikenne.
    • Suojoen talosta Hietamalta vedettiin puhelinlinjan sivujohto Äänekoskelle.
    • Topian tilalla alettiin käyttää peltotöissä niittokonetta.
    • Painijamestari Otto Savolainen syntyi.
  • 1905
    • Äänejärven itärannalla ollut Äänekoski Oy:n sahalaitos tuhoutui rajussa tulipalossa 24.9.1905.
    • Turbiinihallin vesiturbiineille tulevaa vesikanavaa syvennettiin ja levennettiin. Vastaavia muutoksia tehtiin myös poistokanavaan.
    • Vuoden 1905 loka- ja marraskuun vaihteessa Suomessa puhkesi suurlakko, jonka taustalla oli emämaa Venäjän sortovallan vastustaminen ja vaatimukset demokraattisen edustuslaitoksen saamisesta maahan. Myös äänekoskelaiset ja suolahtelaiset työläiset yhtyivät lakkoon sekä järjestivät kansalaiskokouksia ja mielenosoituksia.
    • Paadentaipaleen koulu perustettiin.
    • Suojoen tila torppineen siirtyi Kalle Piiloselta hänen pojalleen Eelis Piiloselle 70000 mk hinnasta.
  • 1906
    • Tehtaan vesivoimalaitoksen laajennus ja paperitehdas valmistuivat.
    • Gösta Sumelius tuli yhtiön johtokunnan puheenjohtajaksi.
    • Nääsilän isäntä Juho Albert Järvenpää antoi lähtökäskyn torpparilleen Juho Penttiselle.
    • Frans Oskar Niemi kirkkoherraksi.
  • 1907
    • Yhtiön pääkonttori siirtyi Tampereelta Äänekoskelle.
    • Turbiinihuoneen vesikanavan seinä murtui ja vesi syöksyi sisälle kartonkikonesaliin.
    • Yrjö Blomstedtin suunnittelema Äänekosken puukirkko valmistui.
    • Koivukujan varrelle valmistui Äänekosken Osuuskaupan talo.
    • Äänekosken osakeyhtiö perusti yksityisen alakansakoulun, johon sen alkaessa toimintansa ilmoittautui 41 oppilasta.
    • Koulu toimi erillisenä yksityisenä kouluna siihen saakka kunnes se yhdistyi osaksi Äänekosken kunnan koululaitosta vuonna 1911.
    • Matkustajalaiva Ylä-Keitele valmistui Pumppuniemessä.
    • Äänekoski Oy:n johtoon, konttorihenkilökuntaan ja paikallisiin kauppiaisiin kuuluneet henkilöt perustivat oman laivaosakeyhtiön.
    • Niilo Katila syntyi Isossakyrössä.
    • Äänekosken seurakunta perustettiin.
  • 1908
    • Paperitehtaan työntekijöiden lakko 12-tuntista työpäivää vastaan alkoi ja kesti 7 kuukautta.
    • Äänekoskelle avattiin ensimmäinen apteekki 28.1.1908. Apteekkariksi tuli Taalintehtaan (Dalsbruk) apteekkari Rudolf Strandman.
    • Wolter Westerholm syntyi 27.6.1908 Helsingissä.
  • 1909
    • Paperitehtaan työntekijöiden lakko päättyi työntekijöiden häviöön keväällä 1909.
  • 1910
    • Edvin Hammarén johtokunnan puheenjohtajaksi.
  • 1911
    • Äänekosken kunta perustettiin erottamalla Laukaan kunnan pohjoinen osa sekä itäisiä osia Saarijärven kunnasta omaksi kunnakseen
    • Möttölän talo tuhoutui tulipalossa.
    • Oskar Tammelin perusti Äänekosken kirkonkylään kellosepänliikkeen.
    • Kauppias Wille Rutanen kuoli.
    • Koistisen koulu ja Äänekosken tehtaanpiirin koulu yhdistettiin neliopettajaiseksi Äänekosken kirkonkylän kansakouluksi.
    • Koulutoiminta Hiskinmäellä alkoi uudelle Muorinpelto-nimiselle tontille valmistuneessa koulurakennuksessa.
    • Äänekosken kunnallinen lainakirjasto aloitti toimintansa. Ensimmäiseksi lainastonhoitajaksi tuli opettaja Matti Leinonen.
  • 1912
    • Äänekosken ensimmäiseksi kunnanlääkäriksi valittiin 1.4.1912 lääk.kand. Nikolai Robert Roschier
    • Keski-Suomen opisto aloitti toimintansa Suolahden Vallilassa.
  • 1913
    • Opettaja Kaarlo Koistinen, joka toimi opettajana paikkakunnalla 28-vuotta, jäi eläkkeelle.
    • Kunnantoimisto perustettiin kauppias Rutasen lahjoittamaan entiseen kauppataloon.
    • Koiviston kylässä aloitettiin koulunpito 18.8.1913, vaikka itse koulua ei vielä ollutkaan. Koiviston ensimmäinen opettaja oli legendaarinen Juho Hoikkanen (1876 – 1947).
    • Valpas Nyholm Keski-Suomen urheilukuninkaaksi.
  • 1914
    • Adolf Skogman tuli Äänekosken nimismieheksi.
  • 1915
    • Äänekosken kunnasta muodostettiin itsenäinen nimismiespiiri vuoden alusta lukien.
  • 1916
    • Sokerin säännöstely alkoi.
  • 1917
    • Sanomalehtipaperin valmistus alkoi paperitehtaalla.
    • Sosialidemokraattinen eduskunta vaihtui syksyllä porvarisenemmistöiseksi.
    • Äänekosken että Suolahden punaiset järjestyskaartit perustettiin koordinoidusti kunnallisjärjestön avulla viikkoa ennen suurlakon puhkeamista syksyllä 1917.
    • Lihan ja voin säännöstely alkoi keväällä.
    • Perustettiin elintarvikekomitea, jonka tehtävänä oli elintarvikkeiden osto ja myynti.
  • 1918
    • Äänekosken ja Suolahden kaartit muovautuivat vuoden 1918 alussa punakaarteiksi ja niiden jäsenmäärä kasvoi siten, että niissä oli kansalaissodan syttyessä noin 300-400 miestä.
    • Tammikuun lopulla ryhdyttiin riisumaan aseista Suomessa olleita venäläisiä joukkoja.
    • 17.2.1918 Suolahden suojeluskunnasta muodostettiin koko Äänekosken kattava suojeluskunta.
    • Äänekosken kunnassa pidettiin valkoisten kutsunnat maaliskuussa kahteen kertaan.
    • Valkoisten kutsunnoista kieltäytyneitä pidätettiin keväällä ja pidettiin vangittuina työväentalolla ja Suolahden kukkulalla.
    • Kaikkiaan vangittuja oli 177 henkeä.
    • Punaisille vangituille tuli joulukuussa iso armahdus.
    • Topian talon viimeinen isäntä Johannes Liimatainen kuoli Kolulla 6.8.1918.
  • 1919
    • Valtiopäivämies ja maanviljelijä Kalle Piilonen kuoli vatsasyöpään Äänekosken Piilolassa 75-vuoden ikäisenä 8.7.1919.
    • Maria Kumpu aloitti kahvilatoiminnan Äänekoskella. Hän piti yhdessä sisarensa kanssa liikettä Viiskulmassa aina 1940-luvun loppuun saakka.
    • Anton Herman Jotuni tuli Äänekosken nimismieheksi.
    • Johan Gideon Siljander tuli Äänekosken nimismieheksi.
    • Rauharannan pappila valmistui Rotkolaan. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Wiwi Lönn ja pappilan rakennustyöt suoritettiin paikallisin voimin.
  • 1920
    • Pukkimäelle alettiin rakentaa uusia asuntoja työväestöä varten.
    • Kaikkiaan vuosien 1920-1927 välillä alueelle rakennettiin 16 puista, kaksikerroksista, 4-perheen asuinrakennusta talousrakennuksineen.
    • Bruno Ungern valittiin tehtaiden tekniseksi johtajaksi ja paikallisjohtajaksi.
    • Suojoen isäntä Elis Piilonen meni naimisiin.
    • Juho Fabian Västi tuli Äänekosken nimismieheksi.
    • Lotta Svärd -yhdistyksen Jyväskylän piirin Äänekosken paikallisosasto perustettiin 18.1.1920.
  • 1921
    • Äänekosken kunnankamreeri Fredrik Wilhelm Kallio murhattiin omassa työhuoneessaan Kuntalassa 4.3.1921.
    • Honkolan kansakoulu aloitti toimintansa Tourulan talon pihatuvassa.
    • Kirkonmäellä sijainnut vanha Kuulan talo tuhoutui tulipalossa. Äänekosken pappila toimi talossa ennen siirtymistään Rotkolaan.
  • 1922
    • Erkki Seppä tuli Äänekosken nimismieheksi.
    • Tanssitaiteilija Uno Onkinen syntyi Äänekosken Hiskinmäen Hiskinmökissä 4.11.1922.
    • Valtion tukema kantakirjasto perustettiin pitäjään.
    • Mämmen mylly valmistui.
  • 1923
    • Yhtiön uusi konttorirakennus ja paloasema valmistuivat koskiuoman länsirannalle.
    • Elis Piilonen myi Suojoen tilan Äänekosken kunnalle 2,3 milj mk hintaan.
    • Parantalan koulu perustettiin.
  • 1924
    • August Tourunen aloitti linjaliikenteen reitillä Laukaa-Saarijärvi.
    • Täydessä matkustajalastissa ollut henkilöauto vieri Kuhnamon lossilta järveen syksyllä. Kaikki matkustajat pelastuivat.
  • 1925
    • Höyrykattilalaitosta uudistettiin ja samalla voimalaitokselle rakennettiin uusi 78-metriä korkea savupiippu. Piippuun oli muurattu valkeilla tiilillä vuosiluku 1925.
  • 1926
    • Vesivoimalaitosta uudistettiin ja eri tehdasosastojen sähköistys alkoi.
    • Kaksiluokkainen koulurakennus Honkolan koululle valmistui Huutomäen palstalle.
    • Väinö Pirinen tuli Äänekosken apteekkariksi.
  • 1927
    • Yli 20-vuotta toiminnassa ollut paperikone uudistettiin 4 miljoonan markan investoinnilla, jossa hankkittiin mm. uusi 12-valssinen kiillotuskalanteri. Näiden hankintojen takia paperikonesalia pidennettiin noin 15-metriä.
    • Tehtiin periaatepäätös uuden sahalaitoksen rakentamisesta Kuhnamo-järven rannalle kosken alajuoksulle.
    • Topian talo siirtyi yhtiön omistukseen.
    • Perustettiin ensimmäinen ylikonstaapelin virka, jonka sai haltuunsa suolahtelainen Kalle Koljonen.
  • 1928
    • Äänekosken vanha sairaala valmistui.
    • Elis Hirvi aloitti liikennöinnin Kangashäkin ja Jyväskylän välillä.
    • Väinö Honkonen aloitti elokuvanäytännöt Eerolan navetassa eli Ammulassa.
  • 1929
    • Uusi saha valmistui Kuhnamon rannalle.
    • Äänekosken Säästöpankin toimitilat valmistuivat poliisiputkan pohjoispuolelle.
    • Mikko Niskanen syntyi 31.1.1929 Äänekoskella.
  • 1930
    • Äänekosken valtuusto erotti jäsenyydestään kommunistiset jäsenet elokuussa.
    • Lapuanliike kyyditsi kunnankamreeri Kärkkäisen 2.9.1930.
    • Äänekosken poliisiasema rakennettiin kunnan lahjoittamalle tontille. Rakennus sijaitsi nykyisen Modan liikerakennuksen tietämillä.
    • Pukkimäen sauna valmistui.
  • 1931
    • Kotakennäänsalmen pieni silta valmistui.
    • Äänekosken Vapaa Työväenyhdistys perustettiin 1.11.1931 puheenjohtajanaan Robert Huovelin.
    • Koulunmäelle valmistui arkkitehti Toivo Salervon suunnittelema uusi kansakoulurakennus.
    • Piilanniemen koulu lopetti toimintansa ja rakennus muutettiin asuinkäyttöön sopivaksi.
    • Kunnallinen lainakirjasto siirtyi kansakoulurakennukseen Koulunmäelle.
    • Äänekosken kunnan alueelta lakkautettiin tai julistettiin toimintakieltoon vuoden 1931 loppuun mennessä yhdeksän työväenyhdistystä, jotka olivat pääasiassa ammattiosastoja.
    • Äänekoskella tuntui maanjäristys 11.11.1931 klo 05:20.
  • 1932
    • Uuden vesivoimalaitoksen rakentaminen alkoi. Uudessa voimalaitoksessa tuli olemaan vain yksi turbiini teholtaan 6500 hv.
    • Äänekosken kunnasta erotettiin sen keskustaajama Äänekosken kauppalaksi. Samalla syntyivät myös Suolahden kauppala ja Äänekosken maalaiskunta.
    • Kieltolaki kumottiin Suomessa. Alkon myymälät avautuivat 5.4.-32 klo 10.
    • Äänekosken urheilijat eli ÄU perustettiin.
    • Äänekosken Työväen Elokuvat ja Ääne-Kino palokunnantalolla aloittivat elokuvien esittämisen.
    • Ahti Kärkkäinen tuli Äänekosken kauppalan johtajaksi 11.5.1932.
  • 1934
    • Postinhoitaja Ilma Westling jäi eläkkeelle.
  • 1935
    • Puuran matkailijakodissa tehtiin suuri remontti, jossa rakennukseen valmistui toinen kerros. Majoituskapasiteetti lisääntyi tuolloin viidellä huoneella.
    • Vaasankatu 2 eli ns. Wahlmanin talo valmistui Kotakennäänsalmen rannalle.
  • 1936
    • Äänekosken Mieslaulajat perustettiin.
    • Äänekoskelle valmistui ensimmäinen Birger Brunilan laatima asemakaava.
    • Rakennuslupien käsittely ja tontinmittaustoimitukset alkoivat Äänekoskella.
  • 1937
    • Väinö Valo perusti Äänekosken ensimmäisen taksitolpan Matkailijakoti Puuraan menevän kujan varrelle.
    • Kierälahden asuinalueen asemakaava valmistui.
    • Hotelli Hirvi valmistui.
    • Eerik Relander syntyi 2.10.1937.
  • 1938
    • Sulfiittiselluloosatehdas valmistui.
    • Ulkoasiainministeri Holsti joutui eroamaan virastaan marraskuussa 1938.
    • Teologi ja filosofian maisteri Matti Mustonen tuli Äänekosken seurakunnan kirkkoherraksi.
    • Apteekkari Väinö Pirinen sairastui ja menehtyi 21.8.1938.
  • 1939
    • Talvisota syttyi 30.11.1939 klo 06:00 aamulla. Rauha tuli Suomen ja Neuvostoliiton välille 13.3.1940 klo 11:00.
    • Uudenvuoden aattona venäläiset lentokoneet pommittivat Jyväskylän kaupunkia.
    • Palomäen kenttä valmistui.
    • Pohjoismaiden Yhdyspankin kivitalo valmistui Viiskulmaan.
    • Hirven hotelliravintola, linja-autojen huoltotilat ja talli valmistuivat.
    • Äänekosken Säästöpankin uudemmat toimitilat valmistuivat. Myöhemmin rakennusta korotettiin toisella kerroksella.
    • Savolaissyntyinen Martti Lappalainen tuli Äänekosken apteekkariksi.
  • 1940
    • Suolahdesta tuli Sisä-Suomen suojeluskuntapiirin esikunnan sijaintipaikkakunta 11.7.1940.
    • Maatalouspankin konttori lopetettiin Äänekoskelta.
  • 1941
    • Jatkosota syttyi Suomen ja Neuvostoliiton välille 25.6.1941.
    • Äänekosken tehtaat siirtyivät Wärtsilä-yhtymä Oy:n omistukseen.
    • Spriitehtaan rakentaminen alkoi.
    • VR:n asemapäällikön talo ja toimisto Mannilaan valmistuivat.
  • 1942
    • Äänekoski Oy fuusioitiin Wärtsilä-Selluloosa osakeyhtiöön.
    • Tohtori Eric Wahlforss Äänekosken tehtaiden toimitusjohtajaksi.
    • Normaaliraiteinen rautatie Suolahdesta Äänekoskelle valmistui.
    • Sulfiittispriitehdas käynnistyi.
    • August Tourunen kuoli.
  • 1943
    • Kemiallisen tehtaan rakentaminen alkoi.
    • Saha tuhoutui tulipalossa.
    • Ensimmäinen valtion juna saapui Äänekosken rautatieasemalle.
  • 1944
    • Markkamäen rintamamiestalojen tyyppipiirustukset valmistuivat.
    • Eemeli Salmelin kuoli.
    • Jatkosota päättyi 19.9.1944.
  • 1945
    • Tehtaan palopäällikkö Ruben Ahllund toi koripallon Äänekoskelle.
    • Rudolf Holsti kuoli 64-vuoden ikäisenä Palo Alton sairaalassa Kaliforniassa USA:ssa leikkauksen jälkeisiin komplikaatioihin 3.8.1945.
    • Niilo Katila kirkkoherraksi.
  • 1946
    • Saha jälleenrakennettiin tulipalon jäljiltä.
    • Kemiallinen tehdas valmistui.
    • Mauri Mattila tuli Äänekosken nimismieheksi.
    • Osuuskassa siirtyi Äänekoskelle toimittuaan ennen sitä Honkolassa.
  • 1947
    • Paikkakunnalle perustettiin Omakotirakentajain yhdistys.
    • Markkamäen omakotitaloalueen rakentaminen alkoi.
    • Palokunnantalo tuhoutui rajussa tulipalossa 4.3.1947.
    • Lönnrotinkadun varrella olevan Pomolan alueen rakentaminen alkoi.
  • 1948
    • Kunnanlääkärille valmistui vastaanotto- ja asuintilat sairaalan länsipuolelle.
  • 1949
    • Paperitehdasta uudistettiin. Investoinnissa paperikoneen märkäpää modernisoitiin lähes kokonaan sekä massan jauhatusta parannettiin. Lisäksi tehtaan arkkisalia uudistettiin hankkimalla uusi arkkileikkuri.
    • Tehtaille valmistui uusi korjauspaja ja 1923 valmistuneeseen paloasemaan tehtiin laajennus.
    • Kansantalo valmistui Koulunmäen pohjoispuolelle.
  • 1950
    • Virran ylittävä maantiesilta eli Hiskinmäen silta valmistui.
    • Terveyssisar Anna-Liisa Lindström aloitti työnsä Äänekoskella 1.9.1950.
    • Kauppakatu 15 eli entinen KOP:n talo valmistui.
  • 1951
    • Uuden höyrykattila- ja -voimalaitoksen rakentaminen aloitettiin.
    • Kansallisosakepankin toimitilat valmistuivat.
    • Äänekosken tehtaiden paikallisjohtaja Eric Wahlforss ampui itsensä.
    • Ahti Kärkkäinen jäi pois kauppalan johtajan tehtävistä 30.9.1951.
    • Eino Luukkonen tuli Äänekosken kauppalan johtajaksi 1.10.1951.
    • Kansallisosakepankin toimitilat valmistuivat.
    • Äänekoskelle vahvistettiin uusi Dag Englundin laatima asemakaava.
    • Sairaala-alueelle valmistui asuntola- ja laboratoriorakennus.
    • Äänekosken Osuusliikkeen liikerakennus valmistui Viiskulmaan. Se tuli sittemmin toimimaan myös oikeustalona.
    • Rakel Pitkänen aloitti Äänekosken apteekkarina 21.10.1951.
  • 1952
    • Wolter Westerholm nimitettiin tehtaiden toimitusjohtajaksi.
    • Viiskulmaan valmistui postitalo entisen Kotisuon reunalla.
    • Soihtusilta eli rautatien ylittävä maantiesilta Viiskulmassa valmistui ja sen vihkijäiset olivat 14.7.1952.
    • Palomäen kentällä järjestettiin Wärtsilä-yhtymän mestaruuskilpailut.
    • Kotakennääntie 13 eli entinen Puusaaren kaupan kerrostalo valmistui.
    • Rotkolassa olevan Valion tehtaan ensimmäinen tuotantorakennus valmistui.
    • Kauppakadulle valmistui APRA:n eli apteekin ja rautakaupan talo.
  • 1953
    • Metsäliiton Selluloosa Oy perustettiin ja se osti Äänekosken tehtaat.
    • Valion maitoaseman toiminta siirtyi Pukkimäeltä Rotkolaan. Sen jälkeen rakennus toimi mm. partiolaisten kämppänä.
    • Mämmensalmen silta 4-tielle valmistui.
    • Sisä-Suomen sairaalan toiminta Suolahdessa alkoi.
    • Kauppakatu 17 eli entinen Keski-Suomen Raudan liikerakennus valmistui.
  • 1954
    • Uusi höyrykattila- ja -voimalaitos valmistui.
    • Paperikone peruskorjattiin.
    • Matkahuolto eli Lättähattu ja kauppalan rautatiepysäkki valmistuivat.
  • 1955
    • Eino Luukkonen jäi pois Äänekosken kauppalan johtajan tehtävistä 15.2.1955.
    • VPK:n talo valmistui koulunmäen pohjoispuolelle. Talon vihkijäiset olivat 2.10.1955
    • Valtion virastotalo valmistui Kotakennääntien alkupäähän.
  • 1956
    • Sulfiittiselluloosatehtaan valkaisulaitos sekä jäteliemen haihduttamo ja polttolaitteet otettiin käyttöön.
    • Hirven linja-auto suistui Kuhnamo-järveen äitienpäivän aattona. Auto menetti ohjattavuutensa Kotakennäänsillan läntisellä penkereellä ja kaatui vasemmalle kyljelleen, kierähti ympäri penkalla katkoen pienet puut ja pensaat. Auto upposi järveen pyörilleen niin, että takaosasta jäi 20-30 cm veden pinnan yläpuolelle. Uppoavassa autossa syntyi paniikki ja tapaturmassa menetti henkensä kaksi ihmistä. Toinen heistä oli pieni lapsi ja toinen rippikoulutyttö.
    • Onnettomuusautossa oli mukana mm. Di Arvo Reipas morsiamensa kanssa. Reipas toimi myöhemmin Äänekosken paperi- ja kartonkitehtaiden johtajana.
    • Veikko Heiskanen tuli Äänekosken kauppalan johtajaksi 19.3.1956.
    • Valion sikalarakennus valmistui Rotkolaan.
  • 1957
    • Koulunmäelle valmistui uusi koulurakennus maaliskuussa vanhan koulun itäpuoliselle alueelle. Sen suunnitteli lahtelainen arkkitehti Kaarlo Könönen ja rakennuksen pääurakan sai Jyväskyläläinen Kerrostyö Oy.
    • Kotakennääntie 15 eli ns. Tiittalinna valmistui Pukkimäen pohjoisosaan.
  • 1958
    • Äänekosken seurakunnan kirkkoherra Niilo Katila sai rovastin arvonimen.
    • Äänemäen toimihenkilöasuntojen rakentaminen alkoi.
  • 1959
    • Sulfiittiselluloosatehtaalle hankittiin kolmas noin 300 kuutiometrin kokoinen keittokattila. Uuden kattilan myötä tehtaan vuosituotanto lisääntyi liki 20000 tonnilla.
    • Kemiallisen tehtaan laajennukset valmistuivat.
    • Uuden tuotantoyksikön sulfaattiselluloosatehtaan rakentaminen aloitettiin.
    • Tehtaan insinöörien käyttöön valmistui Kotakennääntien alkupäähän, postin rakennusta vastapäätä kerrostalo, joka talo tunnettiin myöhemmin kutsumanimellä Älylä.
  • 1961
    • Sulfaattiselluloosatehdas valmistui ja otettiin käyttöön.
    • Paperitehtaan johtaja Fritjof Olander jäi eläkkeelle. Hän oli tullut paperitehtaan käyttöinsinööriksi vuonna 1921.
    • Kulkutautisairaala purettiin vainhainkodin rakennustyömaan tieltä.
    • Kunnallisneuvos Ahti Kärkkäinen kuoli.
  • 1962
    • Äänekosken tehtaat liitettiin valtakunnan voimaverkkoon.
    • Kemiallisen tehtaan laajennukset valmistuivat.
    • Paperikonetta uudistettiin.
    • Yhtiön rakennusmestari Erland Ritanen kuoli 11.1.1962.
    • Kauppakatu 12 eli entinen Keskuspukimon kerrostalo valmistui.
    • Kauppakatu 13 eli nykyinen Tammelinin kellosepänliikkeen kerrostalo valmistui.
    • Valpas Nyholm kuoli 11.1.1962.
  • 1963
    • Ammattikouluopetus alkoi Äänekoskella.
    • Varsinainen koulutoiminta alkoi 16.9.1963 Piilolanniemessä ja opiskelijoita oli alussa 186.
    • Etupäässä pojille tarkoitettuina opintolinjoina olivat autonasentaja, levyseppähitsaaja, viilaajakoneistaja, maatalouskonekorjaaja, sähköasentaja, mekaaninen puunjalostus, paperi ja selluloosa sekä kirvesmies, maalari ja muurari. Etupäässä tytöille tarkoitetut opintolinjat olivat keittäjä ja pukuompelija.
  • 1964
    • Spriitehtaan toiminta lopetettiin.
    • Koiviston suurmies Reinhold Rutanen kuoli Viitasaarella Muikunlahden vanhainkodissa 64-vuoden ikäisenä.
    • Lasse Heikkilän suunnittelema Koskelan toimitalo valmistui. Se vihittiin käyttöön 22.11.1964.
  • 1965
    • Sulfaattiselluloosatehtaan soodakattilan räjähdys.
    • Välskäri August Laaksonen kuoli.
  • 1966
    • Uusi kartonkitehdas puuhiomoineen ja kuorimoineen valmistui.
    • Paperitehtaalle valmistui päällystyslaitos.
    • Sulfaattiselluloosatehtaan vajaavalkaisulinjan laajennus valmistui.
    • SAK:n pitkäaikainen puheenjohtaja ja ministeri Lauri Ihalainen valmistui kirvesmieheksi Äänekosken ammattikoulusta.
    • Kotakennäänsalmen kaarisilta valmistui.
  • 1967
    • Kemiallisen tehtaan CMC-osaston laajennukset aloitettiin.
    • Äänekosken ydinkeskustaan valmistui syksyllä rakennusinsinööri Lasse Heikkilän suunnittelema seurakuntatalo.
    • Sulfiittiselluloosatehtaan johtaja Bo Kuve jäi eläkkeelle. Hän oli tullut tehtaan palvelukseen jo sen rakentamisvaiheessa vuonna 1937.
    • Lidlin itäpuolelle Itsenäisyyden puistoon istutettiin koivuja Suomen itsenäisyyden 50-vuotisjuhlan kunniaksi.
    • Kirkkoherra Niilo Katila kuoli Äänekoskella.
  • 1968
    • Äänekosken kirkon tuhopoltto.
    • Jorma Kinnunen voitti keihäänheitossa hopeaa Meksikon olympialaisissa tuloksella 88,58. Kultaa voitti Neuvostoliiton Janis Lusis tuloksella 90,10 ja pronssia sai Unkarin Gergely Kulcsár tuloksella 87,06.
  • 1969
    • Vanhan vuonna 1898 valmistuneen kartonkikoneen ja hiomon toiminta lopetettiin.
    • Sahalle valmistui uusi kuivaamo.
    • Äänekosken maalaiskunta liitettiin Äänekosken kauppalaan.
    • Jorma Kinnunen heitti keihäänheiton ME:n 92,70 m Tampereen stadionilla. Suomen mestaruuden hän voitti vuosina 1964, 1965, 1966, 1968 ja 1969.
    • Kalevi Ylönen kirkkoherraksi.
    • VR:n matkustajaliikenne Äänekoskelta Haapajärvelle loppui.
  • 1970
    • Paperikone peruskorjattiin. Investoinnissa uudistettiin koneen puristinosaa sekä käyttöä ja hankittiin tehtaalle toinen kiillotuskalanteri.
    • Kemiallisen tehtaan CMC-osastoa laajennettiin.
  • 1972
    • Tehtaiden jäteveden puhdistusta parannettiin ottamalla käyttöön kaksi mekaanista, selkeytykseen perustuvaa vedenpuhdistamoa.
    • Sahan uusi konttori ja sosiaalitilat valmistuivat.
    • Äänekosken tehtaille tuli pohjoisen Keski-Suomen ensimmäinen päätoiminen pääluottamusmies.
    • Lustigin kaupparakennus purettiin Pukkimäeltä.
    • Risto Tiainen tuli Äänekosken nimismieheksi.
    • Pukkimäeltä lähtöisin oleva Erkki Hautamäki toimi Suomen ampumahiihtojoukkueen johtajana Sapporon olympiakisoissa.
  • 1973
    • Uusi keskuskuorimo otettiin käyttöön.
    • Äänekoskesta tuli kaupunki.
    • Äänekosken seurakunnan uusi tiilikirkko vihittiin käyttöön joulukuussa.
    • Äänekoskella otettiin käyttöön peruskoulu kunnallisessa koulutoimessa.
  • 1974
    • Yhtiön toimitusjohtaja vuorineuvos Wolter Westerholm jäi eläkkeelle ja uudeksi paikallisjohtajaksi nimitettiin selluteollisuuden johtaja Di Olavi Sonni.
    • Hiivatehdas käynnistettiin.
    • Äänekosken tehtaalla aloitti työnsä kolme työsuojeluvaltuutettua.
    • Äänekosken tehtaille palkattiin päätoiminen työterveyslääkäri.
    • Henkilöstömäärä vuoden alussa oli 1769, joista työntekijöitä oli 1495 ja toimihenkilöitä 274.
    • Valtion omistama Televa aloitti toimintansa Äänekoskella kaupungilta vuokratuissa tiloissa ja siirtyi omiin tiloihin 1976.
    • Reijo Salonen aloitti Äänekosken apteekkarina.
  • 1975
    • Paperitehtaan jälkikäsittelyä laajennettiin.
    • Koivuselän veneonnettomuus 28.5.1975, jossa menehtyivät Erkki Hänninen, Kalervo Laine, Lauri Kaastinen, Anja Parantainen, Sirkka Kautto ja Pirkko Korpilauri.
    • Ensimmäiset epäilyt hiivapölyn allergisoivista vaikutuksista ilmaantuivat.
    • Uusi terveyskeskusrakennusrakennus valmistui.
  • 1976
    • Sulfaattiselluloosatehtaan soodakattilan uudistuksessa laitoksen pohjaosaa korjattiin.
    • Sulfaattiselluloosatehtaan valkaisua uudistettiin.
    • Eelis Hirvi kuoli 75-vuoden ikäisenä.
  • 1977
    • Paperin päällystyskoneella otettiin käyttöön uudet infrapunasäteilijät.
    • Henkilöstömäärä tehtailla oli 1547 henkeä.
    • Äänekosken saha ja Vaajakosken saha yhdistettiin ja syntyi Metsä-Koski Oy.
  • 1978
    • Sulfaattiselluloosatehtaan soodakattilan uudistuksessa laitoksen hallittavuutta parannettiin siirtymällä koko laitoksessa tietokoneohjaukseen.
    • Sulfiittiselluloosatehtaalle rakennettiin selluloosan rullauslaitteet.
    • Paperikoneelle asennettiin laatua ohjaamaan prosessitietokoneet.
    • Kartonkitehtaalla otettiin uusi päällystysasema käyttöön.
    • Otso Sovijärvi kirkkoherraksi.
    • Kerttu Eiramon liikerakennus purettiin nykyisen Osuuspankin vierestä.
    • Henkilöliikenne Äänekosken ja Saarijärven välisellä radalla loppui.
    • Vanhojen koulutilojen välille Koulunmäellä valmistui Porrassalmen rakentama lisäosa.
  • 1979
    • Sulfaattiselluloosatehtaalle rakennettiin 8000 kuutiometrin sakeamassatorni.
    • Äänekosken tehtaalla siirryttiin keskeytymättömässä kolmivuorotyössä 5-vuorojärjestelmään.
    • Kemiallisella toteutettiin noin 10 miljoonan investointi, jossa hankittiin mm. uusi teknisen CMC:n reaktori.
    • Vuoden lopussa henkilöstömäärä tehtailla oli 1365 sekä toimihenkilöitä 281.
    • Poliisikonstaapeli Aarne Viestivirta kuoli.
    • Teletalo valmistui Kotakennääntien alkupäähän.
  • 1980
    • Vuoden alussa oli tehtaalla työntekijöitä 1646, joista toimihenkilöitä oli 281.
  • 1981
    • Räjähdysmäinen tulipalo kemiallisella tehtaalla. Prosessiin joutui junanvaunusta väärää kemikaalia, joka reagoi veden kanssa sytyttäen rajun tulipalon.
    • Sahan tuotantolinja uudistettiin järeän sahapuun saantivaikeuksien vuoksi pikkutukkeja raaka-aineenaan käyttäväksi pelkkahakkuri- ja pyörösahalinjaksi.
    • Fluffin osuus sulfiittipohjaisten massojen myyntituotannosta oli jo puolet eli 10000 tonnia.
    • Liikuntatalo valmistui Koulunmäelle.
    • Elektroniikkavalmistaja Nokia tuli Äänekoskelle.
    • Keski-Suomen opiston vanha rakennus Hiskinmäen sillan viereltä purettiin. Rakennus toimi viimeiset vuotensa asuinrakennuksena.
    • Veikko Heiskanen jäi pois Äänekosken kaupunginjohtajan tehtävistä 30.6.1981.
    • Juhani Meriläinen tuli Äänekosken kaupunginjohtajaksi 1.7.1981.
  • 1982
    • Metsä-Botnian uuden sellutehtaan rakentaminen alkoi.
    • Kaupungin sauna Rautatiekadun päässä lakkautettiin.
    • Kaupungintalon edustalle paljastettiin Paperipuu ui -patsas. Se symboloi tehtaiden suurta merkitystä Äänekosken synnyssä ja kehityksessä. Patsaan on veistänyt kuvanveistäjä Jussi Koivusalo.
  • 1983
    • Paperitehtaalla käynnistettiin PAKE-projekti.
    • Sahalla siirryttiin tilauskannan pienuuden takia tuotannossa kolmipäiväiseen työviikkoon.
  • 1984
    • Sulfiittiselluloosan 46-vuotta jatkunut yhtäjaksoinen keitto Äänekoskella päättyi 16.1.1984. Tehdas oli toimintansa aikana valmistanut 1,7 milj. tn sellua tuotemerkeillä Äänekosken Vihreä, Ääne Birch Extra ja Aane Fluff.
    • Hiivatehdas pysäytettiin 15.1.1984.
    • Kartonkitehtaalla tehtiin uudistuksia. Investoinnissa tehtiin parannuksia kartonkikoneen märkäpäähän sekä lisättiin kuivausosan tehoa.
    • Pertti Ikonen kirkkoherraksi.
    • Martti Heikki Viljanen tuli Äänekosken nimismieheksi.
    • Keskisuomalaisen painotalo valmistui keskustaan.
  • 1985
    • Sulfiittiselluloosatehtaan happotorni kaadettiin 27.11.1985.
    • Sulfiittiselluloosan kuivauskone ajettiin alas.
    • Sulfaattiselluloosatehdas pysäytettiin.
    • Metsä-Botnian Äänekosken sellutehdas aloitti toimintansa.
    • Aune Soininen aloitti Äänekosken apteekkarina.
    • Painijamestari Otto Savolainen kuoli.
  • 1986
    • Ilmoitus lähes 100-vuotta Äänekoskella jatkuneen teollisen sahaustoiminnan lopettamisesta saatiin 25.3.1986.
    • Ilmoitus kokonaan uuden paperikoneen rakentamisesta Äänekoskelle kesäkuussa.
    • Metsäliitto-yhtymä ja G.A.Serlachius muodostivat yhdessä Metsä-Serla Oy:n.
    • Äänekosken kaupungintalo valmistui.
    • Äänekosken kaupunginkirjasto valmistui.
    • VR:n matkustajaliikenne Jyväskylästä Äänekoskelle loppui.
  • 1987
    • Äänekosken vuonna 1906 käynnistynyt paperikone pysäytettiin. Paperikone ehti toiminta-aikansa 81-vuoden aikana valmistaa paperia noin 1,34 milj. tonnia.
    • Äänekosken uusi paperikone käynnistyi. Koneen nopeus oli 500-1000 m/min ja kapasiteetti 300-550 tn/vrk. Viiran leveys 4550 mm.
    • Televa siirtyi kokonaan Nokian Oyj:n omistukseen.
    • G. A. Serlachius Oy ja Metsäliiton Teollisuus Oy muodostivat Metsä-Serlan.
  • 1988
    • Äänekosken sellutehdas sai Keski-Suomen läänin ympäristönsuojeluneuvottelukunnan myöntämän kunniakirjan vuosikymmenen merkittävimmästä vesiensuojelutyöstä koko Keski-Suomessa.
    • Juhani Meriläinen jäi pois Äänekosken kaupunginjohtajan tehtävistä 31.5.1988.
    • Jorma Hämäläinen tuli Äänekosken kaupunginjohtajaksi 1.9.1988.
  • 1990
    • Toivo Ruotsalainen kirkkoherraksi.
    • Mikko Niskanen kuoli Helsingissä 61-vuotiaana.
    • Metsä-Botnian Äänekosken tehtaasta tuli Metsä-Sellu Oy.
    • Sulfiittiselluloosatehtaan rakennukset purettiin kemiallisen tehtaan laajennuksen tieltä.
  • 1991
    • Kankaan ja Äänekosken paperitehtaat saivat Joutsen-ympäristömerkin.
    • Kimmo Kinnunen saavutti keihäässä maailmanmestaruuden Tokiossa tuloksella 90,82. Hopeaa sai Seppo Räty tuloksella 88,12 ja pronssia Venäjän Vladimir Sasimovitš tuloksella 87,08.
  • 1992
    • Alkuainekloorin käytöstä sellun valkaisussa luovuttiin Äänekoskella asteittain vuosina 1988-1992.
    • Sellutehtaalla kokeiltiin puhtaita haapakeittoja ensimmäisiä kertoja.
    • Paperitehtaalla oli huonon tilauskannan takia seitsemän viikon seisokki.
    • Kemiallisen tehtaan uusi osa valmistui.
  • 1993
    • Paperitehtaalla keskitettiin tuotanto vain Gallerie Art -laatuisten paperien valmistukseen.
    • Paperitehdas sai ISO 9002-standardin mukaisen laatusertifikaatin.
    • Sellutehtaalla siirryttiin happivalkaisuun.
    • Konginkankaan kunta liitettiin Äänekosken kaupunkiin vuoden alusta.
    • Jorma Hämäläinen jäi pois Äänekosken kaupunginjohtajan tehtävistä 31.8.1993.
    • Arkkitehtitoimisto Holma & Vuolteenahon suunnittelema uusi palolaitos valmistui Hiskinmäelle.
  • 1994
    • Tanssitaiteilija Uno Onkinen kuoli Helsingissä.
    • Hietaman hautausmaa otettiin käyttöön.
    • Keiteleen-Päijänteen kanava valmistui.
    • Arto Lepistö tuli Äänekosken kaupunginjohtajaksi 24.1.1994.
    • Äänejärven ylittävä Häränvirran kevyenliikenteen silta valmistui.
    • Metsä-Serlan CMC-tehtaalla syttyi räjähdysmäinen tulipalo 2.12.1994. Viisi työntekijää loukkaantui, mutta kukaan ei saanut hengenvaarallisia vammoja. Vahingot nousivat useisiin miljooniin euroihin.
  • 1995
    • Sellutehtaalla käynnistettiin Tuotanto 2000 -investointiohjelma, joka toteutuessaan tuli nostamaan sellun tuotantomäärän 500000 tonniin vuodessa.
  • 1996
    • Helmikuun lopussa oli tehtaalla vakinaisten työntekijöiden lukumäärä 1092, joista toimihenkilöitä oli 284. Lisäksi määräaikaisia työntekijöitä oli samaan aikaan yhteensä 70 henkeä.
    • Uimahalli Vesivelho valmistui.
    • Kalle Piilonen oli tärkeä henkilö Äänekosken historiassa. Hän vaikutti äänekoskelaiseen elämään mm. tukinuittajana, laivurina, maanviljelijänä, valtiopäivämiehenä ja ensimmäisen äänekoskelaisen kansakoulun perustajana. Taiteilija Nora Tapperin 1996 veistämä patsas Kalle Piilosesta paljastettiin Itsenäisyyden puistossa Lidlin kauppaliikkeen itäpuolella.
    • Metsä-Serla Oy:n Äänekosken tehtaat 100 vuotta.
  • 1997
    • Hietaman hautausmaan reunalle valmistui arkkitehti Timo Suomalaisen suunnittelema kirkko.
    • Suolahden seurakunta liittyi Äänekosken seurakuntaan.
  • 2000
    • 13.6. kello 8.30 Nokian Äänekosken yksiköiden luottamushenkilöille kerrottiin, että koko tuotanto ja kaikki 140 työntekijää siirtyvät elektroniikka-alan sopimusvalmistaja Scanfil Oy:lle 1.7.2000 alkaen.
    • Nokia siirsi tuotekehitysyksikkönsä uusiin toimitiloihin Jyväskylään.
  • 2001
    • Äänekosken vuonna 1904 rakennettu työväentalo purettiin.
    • Metsä-Serla vaihtoi nimekseen m-Real Oyj.
  • 2002
    • Vanhainkodin laajennus valmistui.
    • Keiteleen rannoilta kolmeen sotaan eli Konginkankaan, Sumiaisten, Suolahden ja Äänekosken veteraanimatrikkeli ilmestyi.
    • Seppo Mertanen kirkkoherraksi.
    • Äänevoiman biovoimalaitos otettiin käyttöön.
    • Kartonkikone uusittiin (Voith).
  • 2003
    • Huiman naiset voittivat koripallon Suomen mestaruuden.
    • Arto Lepistö jäi pois Äänekosken kaupunginjohtajan tehtävistä 31.7.2003.
    • Hannu Javanainen tuli Äänekosken kaupunginjohtajaksi 1.8.2003.
    • Amerikkalainen Agco osti Valtra-traktoreiden tuotannon. Samana syksynä Suolahden tehtailla juhlittiin 500 000. traktorin valmistumista.
  • 2004
    • Jyrki Tolvanen aloitti Äänekosken apteekkarina 20.12.2004.
  • 2005
    • Konginkankaan seurakunta liittyi Äänekosken seurakuntaan.
  • 2006
    • Sumiaisten kunta, Suolahden kaupunki ja Äänekosken kaupunki lakkautettiin ja tilalle perustettiin niiden alueet käsittävä uusi kunta, joka otti käyttöönsä Äänekoski-nimen ja kaupunkinimityksen.
    • Kaupungin johtoon valittiin vanhan Äänekosken kaupunginjohtaja Hannu Javanainen. Suolahden entinen kaupunginjohtaja Heli Möller (ent. Orenius) toimi Äänekosken apulaiskaupunginjohtajana.
    • Äänekosken kaupungin entinen kolmen postitorven vaakuna korvattiin Suolahden kaupungin entisellä vaakunalla.
    • Jukka Kuparinen kirkkoherraksi.
  • 2007
    • Scanfil Oy lopetti Äänekosken tehtaan toiminnan syyskuussa ja siirsi tuotannon muille tehtailleen.
    • Sumiaisten seurakunta liittyi Äänekosken seurakuntaan.
    • Sumiainen, Suolahti ja Äänekoski yhdistyivät Äänekosken kunnaksi.
  • 2008
    • 1950-luvun puolivälissä valmistunut Matkahuollon rakennus eli Lättähattu purettiin uuden S-marketin tieltä keväällä.
  • 2009
    • S-marketin liikerakennus valmistui.
    • Vuorineuvos Wolter Westerholm kuoli 101-vuotiaana 31.12.2009 Helsingissä.
  • 2011
    • Äänekosken vuonna 1987 käynnistynyt paperitehdas suljettiin.
    • K-citymarket valmistui.
    • Äänekoski–Saarijärvi rautatielinjan peruskorjaus valmistui. Siinä kevyet kiskot vaihdettiin raskaisiin kierrätyskiskoihin sekä päällysrakenteen sora korvattiin sepelillä ja puupölkyt betonisilla.
    • Erik Relander kuoli 7.6.2011 Jyväskylässä.
    • Marianne Enäkoski aloitti Äänekosken apteekkarina 12.05.2011.
  • 2012
    • Veikko Tourunen kuoli.
    • M-Real Oyj:n Äänekosken kartonkitehtaasta tuli Metsä Board.
    • Metsä-Botnian Äänekosken sellutehtaasta tuli Metsä Fibre.
  • 2014
    • Ensimmäisenä naisena Elina Tourunen Äänekosken seurakunnan kirkkoherraksi.
    • Uusi terveyskeskus valmistui.
  • 2015
    • Metsä Group suunnittelee Äänekoskelle Suomen metsäteollisuushistorian kaikkien aikojen suurinta, toteutuessaan 1,1 miljardin euron tehdasinvestointia. Investointipäätös tehtaasta tehdään keväällä 2015 ja tuotanto on tarkoitus aloittaa vuonna 2017. Valmistuessaan tehdas tuottaa sellun lisäksi erilaisia biotuotteita, kuten mäntyöljyä, biosähköä ja puupolttoainetta. Mahdollisia uusia, tuotannon sivuvirroista saatavia jalosteita ovat uudet kuitutuotteet, biomuovin raaka-aineet, lannoitteet ja bioöljy ja biokaasu. Biotuotetehtaan selluntuotannon kapasiteetti on 1,3 miljoonaa tonnia vuodessa. Tehtaan työllistävä vaikutus on yli 2500 työpaikkaa koko arvoketjussa

Lähteet

  1. Äänekoskea ja äänekoskelaisia, Erik Relander, 2011
  2. Äänekosken tehtaat 75-vuotta, Jaakko Auer, 1971
  3. Äänekoski Mills 1896-1996, Jaakko Auer, Pekka Soininen, 1996
  4. Äänekosken-Suolahden historia vuoteen 1932, Jorma Wilmi, 1991
  5. Äänekosken rakennuskulttuurin täydennysinventointilomake -Kohdekortti 207 Keski-Suomen museo 2006
  6. Äänekosken rakennuskulttuurin täydennysinventointilomake -Kohdekortti 160 Keski-Suomen museo 2006
  7. http://www.aanekoskenapteekki.fi/apteekki/historia