10.Divisioona

Menussa harmaana olevat valinnat eivät ole vielä käytössä!

Talvisodan alla entinen Keski-Suomen sotilaslääni piti sisällään 40 pitäjää, kolme kauppalaa, kaksi maalaiskuntaa sekä keskuspaikkanaan Jyväskylän kaupungin. Sotilasläänin asukasluku oli noin 240 000, joten sen väestöpohja antoi mahdollisuuden muodostaa reserviläisistä yhden talvisodanaikaisen divisioonan. Suomalaisen divisioonan määrävahvuus talvisodan alla oli 14 200 henkeä.

Keski-Suomen maakuntien reserviläisistä muodostettiin syksyllä 1939 Kannaksen Armeijan III Armeijakuntaan kuulunut 10.Divisioona. III AK kuului Keski-Suomessa muodostetun 10 D lisäksi myös Etelä-Pohjanmaalla muodostettu 8.D. Vihollisen tiedustelun hämäämiseksi 10.divisioonan nimi muuttui 7.divisioonaksi 1.1.1940. 10. Divisioonan komentajana toimi 15.12.1939 saakka eversti Vilho Kauppila. Hänen jälkeensä komentajina toimivat vielä everstit Aarne Blick sekä Einar Vihma.

Perustamispaikat

10. Divisioonan joukko-osastojen perustamispaikat syksyllä 1939: [1]

10.D yksiköiden perustamipaikat
Joukko-osasto Perustettu
Esik. ja EK/10.D Jyväskylä
JR 28 Jyväskylä
I P. ja KrhK/JR 29 Jyväskylä
Esik. ja kolonnat/JR 29 Jyväskylä
Esik./KTR 10 Jyväskylä
I ja II Patteristo/KTR 10 Jyväskylä
19. ja 20. PionK Jyväskylä
Div kolonnat Jyväskylä
10. VK Jyväskylä
10. LRakK Jyväskylä
10.TalK. Jyväskylä
10.AVarK. Jyväskylä
10.LiikK. Jyväskylä
10.LK. Jyväskylä
10.ELK. Jyväskylä
10.TyöaseVar. Jyväskylä
JR 30 (p.KrhK) Keuruu
Kevyt Osasto 10 Keuruu
II ja III P/JR 29 Niinisalo
III Patteristo/KTR 10 Niinisalo
KrhK/JR 30 Niinisalo

Taulukossa käytettyjen sotilaslyhenteiden selvennystä löytyy menun kohdasta YLEISTÄ - Lyhenteitä. [2]

Liikekannallepanokäsky joukoille annettiin 7.10.1939. Siinä muodostettavaksi määrättiin joukot, jotka kuuluivat päämajaan, Kannaksen Armeijan esikuntaan, II, III ja IV Armeijakuntien esikuntiin sekä 5., 10. ja 12. Divisioonaan. Samalla ensimmäiseksi liikekannallepanopäiväksi eli määrättiin 10.10.1939.

Jyväskylän sotilaspiirin reserviläiset komennettiin kokoontumaan Jyväskylään, jossa jalkaväki meni Seminaarinmäelle ja tykistö Puistokadun kansakoululle. Keuruun reserviläiset kokoontuivat sotilaspiirin esikunnan ympärille.

Perustamispaikoilla joukot aseistettiin ja varustettiin. Tosin osalle reserviläisistä ei riittänyt kaikkia varusteita. Ennen varsinaiselle perustamispaikalle siirtymistä osa keskisuomalaisista reserviläisistä vietti yhden yön oman paikkakuntansa suojeluskuntatalolla tai vastaavalla.

JR 28 komppaniat

Alla olevassa taulukossa ovat talvisodan alla perustetun JR 28 komppanioiden miesten kotipaikkakunnat. Jalkaväkirykmenttien numerot saatiin kertomalla niiden divisioonan numero kolmella. Tästä saatiin suurinumeroisimman rykmentin numero. Divisioonan muut kaksi rykmenttiä saivat numerot tästä alaspäin. Esim. 10.D:ssa 10 x 3 = 30, josta saatiin suurinumeroisin rykmentti eli JR 30. Muut kaksi rykmenttiä olivat tästä alaspäin eli JR 29 ja JR 28. Kenttätykistörykmentille annettiin sama numero kuin divisioonalle eli 10.D:ssa oli KTR 10.

Miesten kotipaikkakunnat
Pataljoona Komppania Kotipaikkakunta
I Pataljoona 1.Komppania Uurainen
2.Komppania Petäjävesi
3.Komppania Korpilahti
1.KKK Petäjävesi
II Pataljoona 4.Komppania Toivakka
5.Komppania Joutsa
6.Komppania Konnevesi
2.KKK Leivonmäki ja Luhanka
III Pataljoona 7.Komppania Laukaa
8.Komppania Äänekoski
9.Komppania Sumiainen
3.KKK Äänekoski

Keskityskuljetukset

Keskityskuljetukset perustamispaikoilta Jyväskylästä, Keuruulta, Niinisalosta sekä Porin ja Tampereen rautatieasemilta alkoivat 11.10.1939. Ensimmäisessä Jyväskylästä lähteneessä kuljetuksessa menivät divisioonan esikunta ja 10.VK. Määrävahvuisen divisioonan siirto oli suuri kuljetustehtävä ja siihen tarvittiin kaikkiaan 37 junan kapasiteetti. Valtaosa joukoista nousi junista kuljetuksen jälkeen Sakkolan asemalla. Muina purkauspaikkoja olivat myös Pyhäjärven ja Myllypellon rautatieasemat. Purkauspaikoilta joukot siirtyivät kohti divisioonan vastuualuetta Taipaleenjoen ja Suvannon pohjoisrannalla.

Joukkojen keskityskuljetukset perustamispaikoilta eteenpäin eivät onnistuneet alkuperäisen suunnitelman mukaan. Ensimmäisiä ja aivan viimeisiä kuljetuksia lukuunottamatta kaikki muut kuljetukset myöhästyivät aikataulustaan. Syinä myöhästelyyn olivat toisaalta viivästyneet asekuljetukset Jyväskylään ja myös loppupäässä ketjua tavallista hitaammin tapahtuneet joukkojen purkutoimat pääteasemilla.

10 D. Vastuualue

III Armeijakunnan käskyssä 12.10.1939 10. divisioona joukot määrättiin puolustukseen linjalle Vuoksi-Suvanto-Taipaleenjoki. Vihollisen tiedustelun vaikeuttamiseksi AK määräsi lisäksi 13.10.1939, että joukko-osastoista on niiden kirjainmerkkien sijasta käytettävä nimityksiä os.Kauppila, os.Sihvonen, os. Vartiovaara, os. Kemppi jne.

AK:n puolustuslohkon pituus linjan Vuoksi-Suvanto-Taipaleenjoki pohjoispuolella oli noin 40 km. 10 D. vastuualue alkoi Taipaleenjoen suulta Laatokan rannalta ja jatkui länteen kohti Sakkolan pitäjän länsiosia. Pituutta puolustuslohkolla oli noin 20 km. Armeijakunnan toisen divisioonan eli 8. D. vastuuale jatkui divisioonien rajapinnasta noin 20 km Suvannon rantamaata pitkin länteen. Lisäksi III AK. vastuualueeseen kuului Laatokan rantaa noin 40 km pituudelta Taipaleenjoen suulta aina Sortanlahteen saakka.

Alla olevassa karttapiirroksessa on esitetty 10.D itäisimpien vastuualueiden ryhmitystö JR 28 alueelta talvisodan alussa. [3]

Kirvesmäki, Terenttilä ja Linnakangas

Talvisodan alla 10 D. vastuulla oleva rintamalohko oli heikosti varusteltu. Taipaleenjoen alajouksulla olevat Niittykasematin ja Alcazarin kestolinnoitetut konekiväärikorsut olivat vanhentuneita ja epäedullisesti sijoitettuja. Puolustuslohkolla oli kk-korsuja kaikkiaan yhteensä 14 kpl. Lohkon toimintaa tukevat tykistöpatterit olivat Patoniemi, Kelja, Järisevä ja Kaaranjoki. Taipaleen rintaman vaarallisin kohta oli 6 km jakso Kirvesmäeltä Terenttilän kaakkoispuolelle ja Kaarnajoen suuhun.

Terenttilän alalohkolle oli rakennettu seitsemän tukikohtaa, joita jokaista kohti oli 150-200 metriä taisteluhautaa. Varsinaiset ampuma- ja kk-pesäkkeet sijaitsivat taisteluhautojen reunoilla. Yhtä tukikohtaa puolusti yksi jalkaväkijoukkue, jota oli vahvistettu 1-2 konekiväärillä. Joukkueen miesvahvuus oli yleensä noin 20–40 henkeä ja se koostuu normaalisti 3–4 ryhmästä. Joukkueen komentava upseerina toimi yleensä nuorin komppaniaupseeri eli vänrikki. Tukikohtien välissä oli laajoja avoimia alueita, joihin oli osoittaa vain vartio. Suvanto-Kirvesmäki-Mustaojan lohkolle kaivettu noin 2 metriä syvä panssarikaivanto osoittautui suureksi virheeksi. Kaivantoa ei nimittäin pystytty hallitsemaan tulella ja vihollinen käytti sitä suojanaan ja ryhmitysalueenaan.

Lähteet

  1. Keskisuomalaisten Taipale 1939-1940, Kimmo Sorko, 1998
  2. Kansallisarkisto talvisodan sotapäiväkirjat
  3. Keiteleen rannoilta kolmeen sotaan, Ääneseudun veteraanimatrikkeli 1939-1945

Viitteet

  1. Keskisuomalaisten Taipale 1939-1940, Kimmo Sorko s. 20
  2. Kansallisarkisto sotilaslyhenteet
  3. Keskisuomalaisten Taipale 1939-1940, Kimmo Sorko s. 378-379